Liimatan taival: 71 Urho Kekkosen kp I Traditional Cache
Liimatan taival: 71 Urho Kekkosen kp I
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Liimatan taival eli Ylä-Keyrityn järven kierto (23 km) sijaitsee Rautavaaralla Metsäkartanon maisemissa. Maisemiltaan monipuolinen polku, joka lähtee Metsäkartanolta ja kiertää järven Holinrotkon kautta. Polun varrella on pitkospuu osuuksia, kapulalossi ja useita taukopaikkoja. Reitti on merkitty punaoranssein pantamerkinnöin puissa, paaluissa ja risteysviitat. Reitti on helppokulkuinen, mutta Hollinrotkossa vaikea.
Kätkösarja on asetettu polun läheisyyteen ja toteutus vaihtelee ympäristön vaatimusten mukaan. Osa reitistä kulkee luonnonsuojelualueella.
Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii luontoon.fi verkkopalvelu.
Kätkö sisältää vain lokivihkon, joten oma kyna ja teroitin matkaan.
____________________________________________________________________________
Urho Kekkosen kansallispuisto I
Urho Kekkosen kansallispuisto on Suomen suurimpia luonnonsuojelualueita. Laajaan puistoon mahtuu upeita tuntureita, laajoja soita ja metsäisiä kairoja. Poronhoidolla ja eränkäynnillä on täällä pitkät perinteet, ja niiden muistona voit yhä nähdä puistossa peurahautoja, poroaitoja, kämppiä ja entisöityjä kolttakenttiä. Poronhoito on edelleen tärkeä elinkeino alueella.
Puiston pohjoisosia leimaavat Lutto-, Suomu- ja Muorravaarakkajokien laaksot. Puiston ydinalueen muodostaa laaja ja yhtenäinen Raututuntureiden–Saariselän tunturialue. Kansallispuiston eteläosassa voit tutustua metsäluontoon sekä laajoihin, vaikeakulkuisiin aapasoihin, joilla elää rikas pesimälinnusto.
Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee vedenjakajalla: osa alueen joista laskee Jäämereen, osa Pohjanlahteen. Puiston vesistöt ovatkin pääasiassa jokia ja puroja.
Urho Kekkosen kansallispuisto perustettiin suojelemaan Metsä-Lapin ja Perä-Pohjolan arvokasta metsä-, suo- ja tunturiluontoa sekä turva amaan luontaiselinkeinoja, kuten porotaloutta ja perinteistä retkeilyä.
Historia:
Tunturialueen kivilaji on Lapin granuliitti, joka on syntynyt noin 1,9 miljardia vuotta sitten. Nykyiset tunturit ovat kohonneet 30–50 miljoonaa vuotta sitten niin sanottuina lohkoliikuntoina. Lohkojen murroslinjat näet maastossa nykyään jokilaaksoina.
Mannerjäätikkö vetäytyi alueelta noin 9 500 vuotta sitten ja jätti perinnökseen muun muassa maanpintaa peittäviä moreeneja, soraharjuja, lieveuomia sekä tunturikuruja. Rakkakivikot ovat muodostuneet jääkauden jälkeen kiven rapautuessa paikalleen.
Ihminen on asunut Kemijoen varressa jääkauden päättymisestä lähtien. Koilliskairan alueella ihmisen historiaa voidaan seurata yli 3 000 vuoden taakse. Koilliskairalla tarkoitetaan sitä metsäerämaata, josta osa suojeltiin Urho Kekkosen kansallispuistona.
Suomalaisia uudisasukkaita alkoi muuttaa nykyisen Urho Kekkosen kansallispuiston alueelle 1500-luvulla. He harjoittivat elinkeinoinaan maanviljelyä ja karjankasvatusta. Nykyisen kansallispuiston alueella ei viljelty maata, mutta sen erämaat tarjosivat uudisasukkaille riistaa, kalaa, helmiä ja turkiksia. Metsäpeura kuoli sukupuuttoon 1800-luvulla, sillä metsästys oli tuliaseiden myötä muuttunut liiankin tehokkaaksi.
Retkeilijät ovat suosineet Koilliskairaa 1950-luvulta asti, vaikka kävijöiden määrä oli tuolloin vielä pieni. Nykyään puisto on Suomen toiseksi suosituinta eräretkeilyaluetta. Ja vuodessa alueella vierailee lähes 300 000 retkeilijää.
____________________________________________________________________________
HUOMIO. Kaikilla kosteilla osuuksilla ei ole pitkospuita. Reitin varrella osa pitkospuista ja silloista ovat huonokuntoisia, joten varovaisuutta.
Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, käyttäkää lyhennettä nimimerkeistänne.
Additional Hints
(No hints available.)
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures