Pääskynen
Kansanperinteessä pääskysellä on yleensä tarkoitettu haarapääskyä. Pääsky on viihtynyt hyvin ihmisasumusten lähellä ja sitä on kutsuttu myös mm. jouhipääskyksi, latopääskyksi, riihipääskyksi ja huonepääskyksi. Pääskysten on uskottu tuovan onnea talolle, jonka räystään alla ne pesivät.
Kesän on sanottu alkavan pääskysten kevätmuutosta (kuu kuirusta kesään...pääskysestä ei päivääkään). Toisaalta jo 1500-luvulta tunnetaan sanonta ”ei yksi pääsky kesää tee”.
Kevään ensimmäisten pääskysten näkeminen oli erityisen merkityksellistä. Hyvää naimaonnea vahvistettiin niin, että neidot heittivät kasvojenpesuvetensä ensimmäisten pääskysten lentoon. Silmänsä sai pysymään terveinä, kun ensimmäiset pääskyset nähdessään pesi kasvonsa maidolla. Ja selästä tuli vahva, jos ensimmäiset pääskyset nähdessään heittäytyi selälleen ja voivotteli kipeätä selkää.
Pääskysten lennosta on povattu säitä: pääskyjen lento lähellä vedenpintaa ennustaa sadetta.
Pääskysiin on liittynyt uskomus, että kärsivä ja kiusattu ihminen vapautuu kärsimyksistään muuttumalla pääskyseksi. Pääskyjen uskottiin myös nukkuvan talviunta vedessä tai pohjamudassa ja heräävän sieltä keväällä. Toisaalta kurkien uskottiin kantavan vahvoilla siivillään muuttomatkasta uupuneita pääskyjä.
If the swallow made its nest under the roof of a house, it brought good luck for the whole family. When people saw the first swallows of spring, they made spells to ensure good luck in marriage and health for the coming summer. If someone was suffering greatly or oppressed, they were freed from the misery by transforming into a swallow.
Lähde: Antero Järvinen: Linnut liitävi sanoja.1991
HUOM!
Poimi talteen koordinaatit bonuskätköä varten / Pick up the coordinates for bonuscache
Kätkösarjaan kuuluvat myös
Ennelinnut: Huuhkaja (GC51V8M)
Ennelinnut: Varis (GC51V9C)
Ennelinnut: Käki (GC51VA0)
Bonus Ennelinnut: Joutsen (GC51VB3)