MTV3:n Putous-sketsihahmokisan voittajaksi selviytyi Jussi Vatasen esittämä imatralainen Antsku.
Sarjaa on seurannut viikoittain yli 1,8 miljoonaa katsojaa, joten eteläkarjalaista pikkukaupunkia on tuotu hyvin tapetille. Antskun menestys on huomioitu myös Imatran kaupungin matkailupalvelussa. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n pyörittämässä matkailupalvelussa pohditaan parhaillaan, millä tapaa harvinaislaatuinen tilaisuus hyödynnetään parhaiten.
Imatralaiset ovat omineet Mansikkalassa asuvan kotiäidin hahmon. Eteläkarjalaisuuteen kuuluu pienistä asioista iloitseminen, joka on nyt korostunut riemastuttavalla tavalla.
On hienoa, että ihmiset ovat heittäytyneet rohkeasti ja tarttuneet hetkeen. Kaupungilla on näkynyt Antskun tapaan pukeutuneita ihmisiä ja mie romahan – hokemaa kuulee joka paikassa. Monet ulkopaikkakuntalaiset ovat käyneet katsomassa, että löytyykö Imatralta oikeita Antskuja.
Antsku on yhdistänyt kaupunkilaisia ja tuonut esiin imatralaisuutta positiivisella tavalla. Jussi Vatanen vieraili hahmonsa kanssa Imatran Koskenpartaalla helmikuun lopulla. Paikalle saapui noin pari tuhatta Antsku-fania.
Tämänkin ruokintapaikan "Antsku" on valkoisiin verhoutunut. Hän on täysin valkoinen, olematta kuitenkaan albiino - mutta uljas uros siinä missä esikuvansakin.
Meidän geoyhteisössä tämä lintuantsku on ristitty sorsankaksi, sinä voit sitä kutsua miksi tahdot, mutta kaupungilla sitä kutsutaan Antskuksi .
Hyvällä tuurilla kohtaat lintuantskun kun tavoittelet tätä purkkia. Purnukka on reilu small-kokoinen lock&lock rasia, jossa on tilaa järkevän kokoisille reissaajille. Huomioithan jatkuvan jästivaaran ja jätät kaivamatatta purkkia esiin jos paikka on miehitetty. Kukaan ei tässä paikassa yleensä pitkään viihdy, joten odottele Rauhassa ja ihaile Antskua ja sen lajitovereita.
Ruokintapaikan lähistöllä sukeltelevat pulleat ja lyhytkaulaiset linnut ovat telkkiä, jotka tavoittelevat joen pohjassa eläviä vesihyönteisiä ravinnokseen. Pitkäkaulaiset, pillinokkaiset ja hauskasti töyhtöpäiset linnut ovat koskeloita tai silkkiuikkuja, jotka sukeltamalla yrittävät vangita kaloja sahalaitaisella nokallaan. Alavirran puolella pesii laulujoutsen, ja jouhisorsat viihtyvät alavirran vastarannalla Imatran talviuimareiden kesävieraina.
Heinäkurpan pesimäalueet sijaitsevat Koillis-Euroopassa ja Luoteis-Venäjällä. Heinäkurppa on vielä 1800-luvulla ollut yleinen pesimälintu Suomessa. Metsästyksen ja tuntemattomiksi jääneiden muiden syiden takia laji kuitenkin taantui voimakkaasti koko Euroopassa. Suomen pesimäkanta on nykyään tiettävästi vain muutamia pareja. Se luokitellaankin äärimmäisen uhanalaiseksi.
Onnekas voi nähdä Imatran lähistöllä myös heinäkurpan. Heinäkurppa ehdittiinkin jo luokitella Suomesta hävinneeksi lajiksi, mutta ilmeisesti tilanne ei sittenkään ole vielä täysin toivoton. Viimeisissä kartoituksissa tuli nimittäin pesintä tietoon yhdestä ruudusta (Imatra), ja todennäköinen pesintä kirjattiin 12 ruudussa. Suurin osa heinäkurppatiedoista kertyi Kaakkois-Suomesta 
Eikun ruokintapaikalle lintuja ihailemaan!
Piirroskuvan linkki: http://www.seppo.net/