Neljä päivänlaskua on Mika Waltarin romaani, joka ilmestyi vuonna 1949. Teos on sepitteellinen kuvaus ajasta, jolloin Waltari kirjoitti Sinuhe egyptiläistä. Se ei kuitenkaan kerro ensisijaisesti romaanin kirjoittamisesta, vaan on ennemminkin "omaelämäkerrallinen fantasia päänsisäisestä sadunomaisesta huminasta". Waltari itse on kutsunut Neljää päivänlaskua "valepukuun verhotuksi, sentimentaaliseksi rakkauskertomukseksi".
Koska teoksessa on viittauksia myös Turkuun, on jokaisen turkulaisen (ja tietenkin myös muidenkin) kulttuuriteko lukea tämä oiva teos.
Tämän mysteerin bogusnaatit osoittavat Liedon Linnavuoren huipulle josta voit käydä ihailemassa päivänlaskuja. Kätkö ei ole siellä, vaan sinun on asetettava seuraavat teoksessa esiintyvät sitaatit oikeaan järjestykseen missä ne kirjassa tulevat vastaan. A=ensimmäinen kirjassa esiintyvä sitaatti, B=toinen kirjassa esiintyvä sitaatti jne. Kolmea alla olevista sitaateista ei esiinny kirjassa vaan ovat siellä vain vaikeuttamassa selailijoiden urakkaa. Kätkö löytyy koordinaateista N 60 AB.CDE E022 FG.HIJ
| ”Pahimmin sitä vaivasi kauhea epäilys, että se kenties oli unohtanut jonkin kätköpaikkansa...” 7 |
| "Menkää toki kiireesti ja vaihtakaa olueen kultanne ja hopeanne, jos sellaista pelkäätte" 5 |
| ”Mutta jos minä olen sekopäinen ja hullu, silloin myös Einstein on hullu” 9 |
| ”Tuijotin sen punertavina liekehtiviin silmiin enkä epäillyt, että se kantoi kaunaa minulle Kreetan härkien tähden…” 2 |
| ”Siksi saatoin reippaasti sukeltaa läpi kaikkien hirmujen, ikävien tapausten ja pahojen tekojen, joita Sinuhe kertoi minulle niin itsepintaisesti…” 2 |
| ”Siitä lähtien ovat kuitenkin lahnat mielestäni olleet varsin pelottavia kaloja…” 8 |
| ”En ole luonteeltani metsän rämpijä…” 4 |
| "Join olutta, jota hän tarjosi minulle, selvittääkseni sairaan pääni, enkä osannut sanoa hänelle mitään" 1 |
| ”Näin aloittivat kukkopojat Adolf, Petteri ja Kustaa pitkän matkansa lasipurkeissa kaupunkiin...” 4 |
| ”Nyt on asianlaita niin, että egyptiläiset ovat alkaneet vainota minua” 2 |
| ”Hän valmisti minulle mitä hienoimpia omenamunkkeja, jollaisia vain mummo osaa valmistaa…” 3 |
| ”Luulen, että hän tänä aikana alkoi suorastaan rakastaa egyptiläistä Sinuhea, joka lakkaamatta käsi poskella nojaili kirjoituspöytääni kärttäen minua aloittamaan työni” 6 |
| "Mene tiehesi, julkea naiseläin!" 9 |