Älänne 3. Historia II Traditional Cache
Related Web Page
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkösarja on asetettu Vongankoskelta Haatainniemeen kulkevan 8.5 km pitkän luontopolun varteen. Kätkösarja esittelee Lapinlahden ja Rautavaaran kunnan alueella sijaitsevan Älänteen Natura 2000 -alueen.
Kaikkien kätkötiedotteiden lähteenä toimii Metsähallituksen vuonna 2007 julkaisema Älänteen Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma.
Helppokulkuinen janamuodossa oleva luontopolku, jonka päässä sijaitsee Haatainniemen laavu, tulipaikka, käymälä ja hiekkaranta.
_____________________________________________________________________________
Historia II
Peurakuopat
Metsät tarjosivat ravintoa marjoina ja riistana jo ennen asutuksen leviämistä. Eränkäynnistä ei yleensä jäänyt suurempia merkkejä maastoon. Tästä ovat kuitenkin poikkeuksena peuranpyyntikuopat, joita Älänteelläkin on. Peurakuopat ovat noin puoli metriä syviä ja pari metriä leveitä. Näitä löytyy etenkin kapeista harjuniemistä. Kapealla harjupolulla riista on kulkenut haluttuun suuntaan, ja polun varrella on ollut ansa viritettynä riistaeläimen kiinnisaamiseksi. Älänteen peurakuoppien ikää ei tarkkaan tunneta, mutta ne voivat olla hyvinkin vanhoja – joka tapauksessa useita satoja vuosia. Ansapyyntikulttuuri taantui vähitellen aseiden yleistyessä 1900-luvun alkuun mennessä.
Järvimalmin nosto
Varpaisjärvellä ja etenkin Rautavaaralla on noin 1600-luvulta lähtien järvistä nostettu ja jalostettu järvimalmia aina 1900-luvun alkupuoliskolle saakka. Älänteen järvet olivat yksi suurimmista nostoalueista. Aluksi malmia nostettiin paikalliseen tarpeeseen, ja myöhemmin sitä myytiin alueen ruukeille, pääasiassa juantehtaalle. Älänteen malmin laatu oli hyvää ja sitä oli runsaasti. Järvimalmia esiintyy erityisesti hiekka- ja sorapohjaisissa järvissä. Malmi on järven pohjassa ohuina huokoisina levyinä tai pyöreinä nappeina. Älänteen järven rannoilta löytää usein nykyäänkin pyöreitä rautanappeja.
Malmia etsittiin vain kesäaikaan tökkimällä järven pohjaa pitkillä seipäillä. Malmi nostettiin veneisiin tai lautoille pussimaisilla kauhoilla ja seulottiin. Huuhdottu malmi vietiin rannalla olevaan säilytyspaikkaan, rutnikkaan, mistä se talvella ajettiin ruukeille.
Älänteen rannoilla järvimalmia myös jalostettiin rautaharkoiksi. Malminnostosta ja raudan jalostuksesta on useita merkkejä maastossa, Näätähiekka, Tulilahdessa, Kuokanniemessä ja Multakankaalla on ”malmikuoppia” ja kuona-ainekasoja.
Hiili- ja tervamiilut
Rautavaaran ja Varpaisjärven seuduilla oli myös hyvin yleistä polttaa hiili- ja tervamiiluja. Ne sijaitsivat yleensä hyvin lähellä rantaa , josta raaka-aine on ollut helppo siirtää vesiteitse haluttuun paikkaa. Hiiltä tarvittiin mm. raudan valmistuksessa. Tervanpoltto oli yleisempää kotitarvekäyttöön. Hiili- ja tervamiilujen läheisyydessä ei yleensä ole raudan jalostuksesta kertovaa kuonakasaa.
_____________________________________________________________________________
HUOMIO. Näätähiekalla polulla olevat pitkospuut saattavat olla veden alla keväällä ja syksyllä.
Jos kierrätte reittiä isommalla porukalla, käyttäkää lyhennettä nimimerkeistänne.
Vongankoskelta Näätähiekalle Youtube video: (visit link)
Additional Hints
(Decrypt)
ynub xnagb
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures