Virvatulten polku on 19 km pitkä polku Nuorisokeskus Metsäkartanon ja Tiilikkajärven kansallispuiston välillä. Polku on paikoittain vaikeakulkuinen, eikä siltoja tai pitkospuita välttämättä enää löydy tai ne voivat olla huonossa kunnossa. Osa reitistöstä on hankalinta kulkea kevättulvan tai rankkojen vesisateiden jälkeen, tai vaatii kunnollisia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Pumpulikirkon suojelualue on maastoltaan reitin haastavinta. KÄTKÖISSÄ EI OLE KYNÄÄ! Reitti noudattelee samaa kaavaa, lukuunottamatta muutamaa kätköä, johon löytyy erillinen vihje.
Trail is 19 km long and part of the structure is not in good condition. You need to have proper hiking boots or wellies. Caches do not include pen. Caches have a pattern but couple of caches are located differently, for those you will have a hint.
Paarma
Paarmoja on hyvin erikokoisia ja -näköisiä, joista varsinkin kolme lajia on ihmisille tuttuja: kapea suppupaarma (Haematopota pluvialis), kolmiomainen sokkopaarma (Chrysops relictus) ja suuri nauta- eli hevospaarma (Tabanus bovinus).
Paarmat suunnistavat kehosta lähtevän lämmön ja hiilidioksidin perusteella. Ne kiusaavat eritoten aurinkoisella ja lämpimällä säällä. Tähän ei tosin voi luottaa, sillä ainakin suppupaarma hyökkää myös pilvisellä ilmalla. Harmaantäplikäs suppupaarma toimii salamannopeasti. Se laskeutuu äänettömästi ja puraisee ennen kuin olet ehtinyt puolustautua.
Sokkopaarma on noin kärpäsen kokoinen ja laikukas. Nautapaarma puolestaan on yli 2 cm pitkä ja surisee sitkeästi auringonpalvojan ympärillä. Se ei jätä rauhaan vaan yrittää laskeutua aina uudelleen, vaikka olisikin saanut jo kämmenestä korvapuustin. Laitumilla nautapaarma häiritsee karjaa ja vähentää lehmien maidontuotantoa.