Tämä kätkö jatkaa allekirjoittaneen Savolainen Lammasahon lenkillä (mini)sarjaa, joka keskittyy Lammasahontien ja sen lähiympäristöön. Tekijän sarjalla on myös tällä hetkellä Savolainen sutkautus niminen kaima savon sydämmessä Kuopiossa ja Savolainen rajamailla täällä ylä-luostan ympäristössä. Tämän sarjan kätköt ovat sieltä helpommasta päästä ja tarkoitettu koko perheelle, ulkoilusta pitäville ja kuskeille jotka haluavat päästä leikkimään Tommi Mäkistä Lammasahon hiekka teillä. (Tiellä liikkuminen omalla vastuulla, ei talvi kunnossa pitoa)
Savolainen Lammasahon lenkillä II tutustuttaa kätköilijän mäntyyn, tuohon yhteen Suomen yleisimmistä puulajeista.
Mänty eli metsämänty on mäntyjen sukuun kuuluva havupuu, joka kasvaa luonnonvaraisena Euroaasiassa. Männystä käytettyjä nimityksiä suomen kielessä ovat myös länsimurteissa käytettyhonka ja itämurteissa käytetty petäjä, jotka tarkoittavat suureksi kasvanutta mäntyä.
Mänty on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvät puussa yleensä 3–5 vuotta. Vanhin neulasvuosikerta varisee pois puusta syksyllä. Neulaset ovat pareittain kääpiöversoissa. Mänty kasvaa 15–30 metriä korkeaksi. harvoin 40-metriseksi. Karuilla seuduilla se jää usein huomattavasti matalammaksi. Mänty elää tavallisesti 200–300-vuotiaaksi, mutta yli 600-vuotiaita yksilöitä tunnetaan. Suomen tiettävästi vanhin mänty on iältään noin 780 vuotta.
Mänty on tuulipölytteinen ja paljassiemeninen. Männyn kukinta-aika sijoittuu kesäkuun alkupuolelle ja sen siitepöly on keltaista ja värjää paikoin vesiä. Männyn kävyt ovat kartiomaisia, lyhyitä ja melko pieniä. Kävyn ja siemenen kehitys kestää kaksi kesää.
Männyllä on voimakkaat juuret, jotka pureutuvat syvälle maahan. Isolla männyllä on paksu, suoraan alaspäin työntyvä pääjuuri. Arvellaan, että mikäli pääjuuri vahingoittuu esimerkiksi istutuksen yhteydessä, mänty jää kitukasvuiseksi. Sienistä muun muassa voitatti elää symbioosissa männyn kanssa.
Vanhoissa, vähintään 150 vuoden ikäisissä männyissä on kilpikonnankuvioinen paksu kaarna eli niin sanottu kilpikaarna, joka suojaa puuta metsäpaloilta. Kaarnassa voi näkyä metsäpalojen aiheuttamia haavautumia eli palokoroja.
Männyn levinneisyysalue ulottuu Espanjassa Keski-Euroopan kautta pohjoismaihin ja itäiseen siperiaan. Se on ollut aiemmin tavallinen myös Britteinsaarilla, mutta liikahakkuiden takia jäljellä on enää hajanaisia alkuperäisesiintymiä skotlannissa. Mänty on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta valokasvina edellyttää paljon valoa. Levinneisyysalueen pohjoisosissa mänty kasvaa merenpinnan tasolta 1 000 metrin korkeudelle, mutta eteläosissa se on korkeiden vuoristoalueiden puu, kasvaen 1 200–2 500 metrin korkeudella.
Sitten hieman itse kätköstä:
Kätkö sijaitsee Lammasahontien varressa. Lumettomaan aikaan kätkön luokse pääsee autolla ja auton voi jättää tien varteen aivan kätkön lähelle. Talvi aikana auton voi joutua jättämään Höyläntien tai Yläluostantien varteen riippuen tulo suunnasta, koska tietä ei pidä auki kuin hakkuiden aikana. Talvi aikaan kätkölle pääsee suksilla tai lumikengillä suositeltavat lähtöpaikat T1 tai T2, josta ulkoilusta pitävä kätköilijä voi myös kesäisin aloittaa matkan tekonsa. Jos satut olemaan liikkeellä moottorikelkalla niin kätkölle kelkkareitiltä pääsee ajelemalla pitkin Lammasahonteitä.
Kätkö on löydettävissä ympäri vuoden.
HUOM! Kätkössä on lokikirja ja tiedote. Purkissa ei ole kynää.
Savossa oltiin jahdissa. Helsinkiläinen jahtivieras aikoi ampua lintua, kun seurueen savolainen jahti-isäntä sanoi:
- Elä ammu! Se on kaakana.
Helsinkiläistä jäi vaivaamaan, mitä lintua hän oli ollut ampumassa, sillä hän ei tiennyt, mikä on kaakana. Toisaalta hän ei kehdannut kysyäkään, kun olisi siten paljastanut tietämättömyytensä. Sitten jahtipäivä päättyi. Mentiin saunaan ja otettiin häppää. Savolaista jahti-isäntää alkoi laulattaa ja niin kaikui tummenevaan iltaan:
- Kukkuu, kukkuu, kaakana kukkuu...
Silloin helsinkiläisellä jahtivieraalla välähti: Kaakana on käki.
Laitettuasi nimesi lokiin palauta kätkö paikoilleen huolellisesti. Huolellisesti palautettu kätkö takaa, että kätkö ei joudu ilkivallan kohteeksi ja sinun jälkeesi kätköä etsivätkin saavat tehdä töitä löytämisen eteen.. ÄLÄKÄ sitten SPOILAA (paljasta) kätköstä mitään ylimääräistä. Tämä siksi, että muut sinunkin jälkeen kätköä etsivät saisivat nauttia kätkön etsimisestä ja löytämisen tunteesta aidosti.