Veikkolan putka ja velodromi.
Vuonna 1910 perustetun Voimistelu ja Urheiluseura Nousiaisten Alun ensimmäinen urheilutalo Veikkola rakennettiin v. 1914 jo aikaisemmin rakennetun urheilukentän viereen. Veikkolan talon ympärille rakennettiin pyöräilyrata v. 1935, rata oli kovapintainen 250 metriä pitkä maarata asianmukaisine kallistetuin kaartein. Rata oli Suomen ensimmäinen urheiluseuran rakentama velodromi.
Pyöräilystä muodostui Nousiaisten Alun merkittävin urheilulaji 20-40 luvulla, jolloin Alun pyöräilijät saavuttivat menestystä aina Suomen Mestaruuksia myöten, mm. August Haapanen voittaa Suomen mestaruudet 1925-1926, Aimo Kajala nousee Suomen kärkeen 1930 ja myöhemmin SM-menestystä tuo Kosti Leppänen.
Veikkolassa järjestettiin yleisurheilu- ja pyöräkilpa-ajojen lisäksi tansseja, iltamia ja elokuvailtoja. Mm. vuonna 1944 siellä vietettiin asemiesten kotiuttamisjuhlaa.
Nimismiehen vaatimuksesta Veikkolaan rakennettiin myös putka, jonne saatiin tarvittaessa tilapäiseen säilöön kuumimpia iltamien viettäjiä, silloin kun oli tavallista että kauempaakin, jopa Turusta, tultiin illanviettoon, johon saattoi sisältyä mm. kortin peluuta ja pirtun myyntiä.
Veikkolan pihassa sattui erittäin synkkä tapaus kun yksi läheisen talon rengeistä löi jonkin riidan takia n, 18 vuotiasta poikaa joka kaatui, löi päänsä ja kuoli. Toinen ikävä tapaus sattui kun järjestysmies oli kieltänyt mieskaksikkoa polttamasta tupakkaa sisällä Veikkolassa, kuten selvä sääntö palovaaran takia oli määrätty ja ajanut nämä miehet ulos. Myöhemmin tämä kaksikko oli tullut kyseistä järjestysmiestä vastaan kylänraitilla vähemmän ystävällismielisesti, järjestysmies oli katsonut parhaimmakseen ottaa ”ritolat” ja pakomatkallaan yrittänyt ylittää jokea siinä kuitenkaan onnistumatta ja hukkunut jokeen.
Veikkolan käyttö hiipui 40-50-luvun taitteessa jolloin painopiste siirtyi enemmän hiihdon puolelle. Päärakennusta ei enää ole mutta putkan rauniot löytyvät sekä velodromin kallistettua ratapohjaa on edelleen havaittavissa putkan edustalla.
Kätkö on yksityisellä maalla ja siihen on saatu maanomistajan lupa. Kätkön lähelle pääsee autolla mutta fiksua olisi jos jätät auton osoitettuun parkkiin.
Kuvauksen lähde: Jukka Liikari. Nousiaisten Alku Sata vuotta radalla ja ladulla.