Entinen alapelto metsitettiin 90-luvulla kuusella ja rauduskoivulla. Rukiin viljely-yritykset saivat väistyä maatalouden rakennemuutoksen tieltä. Metsitys onnistui yllättävän hyvin, liekkö ollut "Hirvosille" epämiellyttävä paikka. Ensimmäinen harvennus kuviolle tehtiin 2013 ja toinen vuonna 2021, jolloin harvennettiin koivua vähemmäksi, jotta kuusikolla olisi tilaa tuuhistua. Risut ajourilla, sekä entiset sarkaojat vaikuttavat maaston kuljettavuuteen.
Pellonmetsitystä julkisin varoin on harjoitettu Suomessa vuodesta 1969 lähtien. Pellonmetsitysten määrä on vaihdellut suuresti ajallisesti ja alueellisesti. Tämä on johtunut pääasiassa pellonmetsitysohjelmien ja niihin liittyvien palkkioiden, tukien sekä ehtojen muutoksista. Myös mahdolliset poliittiset muutokset ovat aiheuttaneet erilaista kiinnostusta pellon metsitystä kohtaan. Ensimmäinen suuri pellonmetsitysaktiviteettikausi osui Suomessa 70-luvun alkuun pellonvarausohjelman yhteyteen. Kun pellonvarausohjelma päättyi vuonna 1974, kiinnostus pellonmetsitystä kohtaan hiipui, ja oli vuonna 1986 alhaisimmillaan. 1980-luvun loppupuolella keskustelu maatalouden ylituotannosta kiihtyi uudelleen ja pellon metsityspalkkiot ja tuet nostettiin uusien pellonmetsitysohjelmien puitteissa. Tässä vaiheessa ajatukset EU-jäsenyydestä alkoivat myös jo olla näköpiirissä. Nämä yhdessä aiheuttivat uudelleen erittäin aktiivisen pellonmetsityskauden. Vuonna 1993 metsitettiin jopa 17 000 hehtaaria peltoa. Pellonmetsityspalkkioiden maksamisen päättyessä vuonna 1993 hiipui myös peltojen metsitys. Tällä hetkellä palkkioita ei makseta ja myös metsitystoiminta on hyvin vähäistä. Historia osoittaa kuitenkin, että tilanne voi jälleen muuttua.
Peltokasvillisuuden korvautuminen metsäkasvillisuudella on hidas prosessi. Etelä-Ruotsissa kivennäismaan pelloille perustetuissa kuusikoissa metsäkasvillisuutta alkoi ilmestyä ja peltokasvillisuus taantua vasta noin kahdenkymmenen vuoden kuluttua istutuksesta. Vielä 23–51 vuoden ikäisissä kuusikoissa ei ollut täysin kehittynyttä metsäkasvillisuutta. Kasvillisuuden kehitys on nopeampaa puuston alla kuin aukkopaikoissa.
Lähteet: Ashley Selby, Leena Petäjistö ja Terhi Koskela. 2002. Pellonmetsityksen vaikutuksista maaseudun kehitykseen. Metsätieteen aikakauskirja – Folia Forestalia 4/2002 sekä Wall, A. 1998. Peltomaan muutos metsämaaksi – metsitettyjen peltojen maan ominaisuudet, kasvillisuuden kehitys ja lajimäärä. Metsätieteen aikakauskirja – Folia Forestalia 3/1998)