Perimätietona tiedetään, että Selkisaaresta on 1800-luvulla löytynyt luurankoja. Kolholaisten mukaan Ukonselän saareen on haudattu venäläisiä Suomen sodassa tai jopa punaisia vapaussodassa. Tämä 'tieto' punaisista ja venäläisistä on kuitenkin todistettu vääräksi. Todellisuudessa Selkisaari ja 1 500 muuta sen kaltaista hautasaarta Suomessa ovat keskiaikaisia kalmistoja 1500- ja 1600-luvuilta.
Kun vakituinen asutus alkoi Keuruun seuduilla, oli lähin kirkko Pirkkalassa, Käsittäen nykyisen Messukylän, Ruoveden, Pihlajaveden, Keuruun ja Multian kaikkine kylineen. Koska kirkko oli kaukana ja kulkuyhteydet olivat huonot käytiin siellä harvoin. Pitkistä matkoista ja huonoista kulkuyhteyksistä johtuen kylillä oli omia hautausmaita, jonne vainajat haudattiin. Kolhon seudulla tällainen oli Ukonselällä oleva Selkisaari, jossa Pappi kävi kerran vuodessa siunaamassa vainajien ruumiit.
Selkisaari on rauhoitettu. Saarelle ei ole rakennettu, eivätkä paikalliset ole käyneet siellä edes poimimassa marjoja.
Selkisaaressa on mukava pienempienkin kätköilijöiden polskia. Valkoinen hieno hiekkaranta saa unohtamaan, että ollaan kotisuomessa.
Pehmeähiekkainen niemenkärki on matalavetinen, huomaathan kuitenkin varoa selvää äkkisyvän rajaa!
Saaressa on nuotiopaikka, johon on luvallista tehdä makkaranuotio. Tuo omat polttopuut mukanasi, muistathan olla roskaamatta!
Saaren ympäri kulkee polku, jota toivomme käytettävän. Kätkön läheisyydessä suuret puut voivat pyöritellä naatteja. Kätkö on kuitenkin helposti löydettävissä, eikä polulta tarvitse poiketa montaakaan askelta.
Kätkössä on lokivihkon lisäksi vain kynä, hyvin pieniä kulkijoita saa purkkiin mahtumaan.
EDIT 5.8.17 purkin paikka kätköilijöiden toimesta vaihtunut, annamme purkin olla siellä minne se on vaeltanut...
Tästä johtuen talvilöydettävyys on niin ja näin. Vähälumisena talvena voi vahingossa löytyäkin...
attribuutin kuitenkin otamme pois.