Rajankäynti starttaa Lokalahdelta Turkuun menevän Y-tien varresta.
Yhden auton saa sopivasti parkkiin esimerkiksi leveähköön peltoliittymään koordinaatteihin N60°41.326' ja E021°31.577' . Jätäthän autosi siten, että isolla traktorilla tms. pääsee kulkemaan pellolle.
Metsäisen n. 500 metrin alkutaipaleen jälkeen on kallioisessa maastossa mukava kävellä pitäen mielessä, että märällä kelillä kallio saattaa kuitenkin olla liukas.
Rajamerkki 1:
on vanha kivipyykki ja se sijaitsee peltojen välissä olevan metsäsaarekkeen takana lähes umpeen kasvaneen metsätien reunassa. Mikrokokoisen purkin pohjasta (ja myös sisältä) löytyvät rajamerkin 2 koordinaateista puuttuvat kolme numeroa.
Rajamerkki 2: N60°41.490 E021°32. _ _ _
on useasta kivestä koostuva rajamerkki ja löytyy n. 300 metrin päästä kuljettuasi läpi karhunsammaleisen kuusimetsän ja nousten loivasti ylöspäin kalliolle. Montako korkeampaa pilarikiveä näet tässä kivirykelmässä? Seuraavan rajamerkin koordinaattien kolme puuttuvaa numeroa = 21 kertaa pilarikivien lukumäärä lisättynä luku 600.
Rajamerkki 3: N60°41. _ _ _ E021°32.177
on melko komea kivipyykki tämäkin ja sen löytääksesi jatkat matkaasi pitkin jäkälän ja sianpuolukan peittämää kalliota ja mahdollisia polkuja. Varsinaisen kätköpurkin koordinaattien kolme puuttuvaa numeroa löydät rajamerkin juuressa olevan punertavan "kolmiolaattakiven" takapuolelta.
Rajamerkki 4 eli kiviaidat ja kätkö: N60°41. _ _ _ E021°32.384
Kiviaidat sijaitsevat nyt enää muutaman sadan metrin päässä. Ensin saavut 70 metriä pitkälle aidalle ja sen jälkeen lyhyemmälle. Kiviaitojen lähistöllä on myös pirunpeltoesiintymiä. Itse kätkö ei ole kiviaidassa.
Uudenkaupungin ja Vehmaan rajalla sijaitseva kallioalue, Kirkkovuori, kohoaa n.35 metriä merenpinnan yläpuolelle.
Kalliolle on kuntien rajalle joskus rakennettu kaksi suurta kiviaitaa, joista pidempi on n.70 metriä ja lyhyempi n.13 metriä pitkä.
Aitojen rakentamisajankohta ei valitettavasti ole tiedossa. Kallioilla on myös muutama pirunpeltoesiintymä.
Varsinaista näköalapaikkaa ei enää ole koska puusto on sen verran joka puolella kasvanut.
Kiviaitojen lähistöllä on myös luultavasti paikallisten metsästäjien nuotiopaikka, joka ei ole julkisessa käytössä.