Ruoka on ihmiselämän tärkeimpiä asioita. Makuaistimme perusmaut ohjaavat meitä syömään tärkeitä ravinteita. Ilman makuaistia meidän olisi hankalaa tietää, mikä on syömäkelpoista. Chilipippuri tuntuu suussa tuliselta ja mentolipastilli viileältä. Niiden sisältämät aineet aktivoivat suun vapaita hermopäätteitä, eivät makuhermoja. Pastillin mentoli sitoutuu kylmää aistiviin hermopäätteisiin ja chilin kapsaisiini kipuhermoihin
Viisi perusmakua ohjaavat syömään oikein. Ihminen maistaa nykykäsityksen mukaan ainakin viittä perusmakua. Nämä maut ovat suolainen, hapan, makea, umami ja karvas.
Ei ole sattumaa, että maistamme juuri näitä makuja. Makean ja umamin maut kertovat ruoan ravintopitoisuudesta. Suolaista ja hapanta on tärkeää maistaa, sillä suolat ja hapot muuttavat kehon kemiallista tilaa; pH:ta ja nestetasapainoa. Karvaat maut taas viittaavat ruoan myrkyllisyyteen ja saavatkin usein sylkemään ruoan pois suusta. Makusolut aistivat sylkeen liuenneita aineita. Makuaistinsolut sijaitsevat makusilmuissa, joita on etenkin kielessä, suussa ja nielussa. Kussakin makusilmussa on 50-150 aistinsolua. Näiden solujen pinnoilla on reseptoreita, jotka reagoivat viiteen erilaiseen molekyyliin, viiteen perusmakuun. Jokaiselle maulle on omat aistinsolunsa. Kun makusolujen reseptorit havaitsevat tietyn molekyylin, ne lähettävät sähköisen signaalin hermorataa pitkin aivojen makukeskukseen. Makean aistinsolu aktivoituu, kun glukoosi tarrautuu sen reseptoreihin. Suolaisen aistinsolut reagoivat suolan natriumioneihin. Happaman makusolut aistivat happojen vetyioneja ja umamia maistavat solut glutamaattia. Karvaan aistinsolut reagoivat ryhmään alkaloideja, joita kasvit erittävät. Tuoksut ja maut yhdistyvät muodostaen elämyksiä Viisi perusmakua luovat vain pohjan kaikille ruokien aromeille ja vivahteille. Ruokaelämykset syntyvät vasta makujen ja tuoksujen yhdistyessä. Hajusignaalit vaikuttavat makukokemuksiin ja päinvastoin. Makuaistimusten syntyminen aivoissa tunnetaan vielä melko huonosti ja makuaistin tutkimus jatkuu yhä. Ymmärrämme jatkuvasti uusia asioita makuaistista. Viime vuosina tutkijoille on syntynyt tarkka käsitys makureseptorien rakenteesta. Samalla on havaittu, että makuaisti ei rajoitu vain suuhun, vaan makureseptorit vaikuttavat kehon toimintaan esimerkiksi mahalaukussa, suolistossa ja haimassa. Kuitenkin vain suun reseptoreista viestit menevät aivojen makualueelle, jossa kokemus mausta syntyy.
Pnzba fvfäyyä cvxxhxviv cnvaban ybxvivuxbchffvyyr, byrguna uhbyryyvara.