Koskikara istuskelee kosken kivillä niiaillen vähän väliä ja pulahtaa yhtäkkiä hyiseen veteen. Hetken kuluttua se hyppää takaisin jään reunalle suussaan joen pohjasta löytynyt vesihyönteinen. Tänne talvellakin sulana pysyvän kosken partaalle se on saapunut Norjan Kölivuoristosta. Jotkut sen lajikumppaneista ovat muuttaneet tänne Ruotsin tunturipurojen varsilta. Parhaille talvehtimispaikoille lintuja voi kerääntyä jopa kymmeniä. Niille kaikille jokavuotinen etelänmatka on tarpeen, sillä kotijoet jäätyvät talveksi.
Suomen karat pesivät pääosin Kuusamossa ja Lapin tunturipurojen äärillä. Etelä- ja Keski-Suomessa karoja voi pesiä satunnaisesti, pääasiassa ihmisten rakentamien pönttöjen ansiosta. Pesästä on nimittäin oltava suora pudotus veteen ja tällaisia paikkoja on luontaisesti hyvin harvassa.
Täällä Hassinkoskilla voit tarkkailla koskikaroja yleensä lokakuun jälkipuoliskolta huhtikuulle asti, mutta ethän häiritse lintuja tarpeettomasti.
HUOM! Kätkölle mennessäsi et missään nimessä saa kahlata joessa! Kosken pohjasoraikko on varattu taimenille. Kätkölle mennessäsi näet asiasta kertovan kyltin.
Kalastuksenvalvoja on tietoinen kätköstä.