********************************************************
FTF-löytäjän toivotaan tekevän seuraavan kätkön muutaman viikon kuluessa valitsemastaan vapaana olevasta kaupunginosasta, jossa myös kätkön tulee sijaita. Tämä antaa mahdollisuuden suunnitella kätköjä jo etukäteen. Seuraava kätkö voi olla helpohko tradi, multi tai mysteeri. Mikäli tämän kätkön FTF-löytäjä ei halua tai voi tehdä seuraavaa kätköä, niin ilmoittakoon siitä selvästi, tällöin kuka tahansa voi ilmoittautua seuraavan tekijäksi. Olisi kuitenkin toivottavaa harkita antavansa FTF-mahdollisuus sellaiselle kätköilijälle, joka pystyy/ehtii/kehtaa tehdä seuraavan sarjan kätkön. Myös omakohtainen kokemus ko. kaupunginosasta on plussaa. Nimeä uusi kätkö samalla periaatteella kuin tämä löytämäsi, niin sarjaan jo tehdyt kätköt on helppo löytää hakutoiminnolla. Myös meirami pitää listaa tehdyistä kätköistä. Sarjan tarkoituksena on saada uusia laadukkaita kätköjä eri kaupunginosiin, myös niihin joissa niitä ei ole tai on niukasti. Tavoitteena on myös innostaa uusia kätköilijöitä tekemään kätköjä. Kopioi tämä tähtien välinen osuus tekstistä seuraavan kätkön kuvaukseen, jotta kätkösarja jatkuisi.
Luettelo kaupunginosista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Oulun_suuralueista_ja_kaupunginosista
********************************************************
Jääli (ent. Jäälinkylä) on yksi Oulun kaupunginosista ja kuuluu Välikylän ohella samannimiseen suuralueeseen. Ennen kuntaliitosta se oli Kiimingin kunnan taajama ollen sen suurin asukaskeskittymä. Se sijaitsee valtatie 20:n varressa, Jäälinjärven rannalla, noin 17 kilometriä Oulusta koilliseen ja noin 8 kilometriä Kiimingistä Ouluun päin. Liikenteellisesti Jääli sijaitsi jo 1900-luvun alussa Kuusamontien varrella. Vanha Kuusamontie oli Pudasjärven ja Kiimingin kautta Ouluun kulkeva rahtitie. Kuusamontien varressa oli kestikievarijärjestelmään liittyviä pysähdyspaikkoja.
Jääli on rakennustyyliltään kokonaan omakoti- ja rivitaloasutusta. 1950-1960-luvulla talot rakennettiin vanhan Kuusamontien varteen, jonne oli valmistunut myös ensimmäinen oma koulu 1932. Koulunkäynti oli aloitettu vuokratiloissa vuotta aiemmin. 1954 valmistui isompi koulu entisen viereen ja se toimi 3-opettajaisena 17 vuotta. Jäälissä oli myös kaupunkilaisten mökkejä Jäälinjärven ja Jäälinojan rannoilla. Myös Kemiralla (Typpi Oy) oli järvenrannassa oma virkistysalue. Ensimmäinen oma kosketukseni Jääliin oli joskus -70-luvulla, kun pääsin käymään uimassa Typen majalla. Seuraava kosketus ajoittui vuosikymmenen loppupuolelle, jolloin veljeni hankki Jäälinojan rannalta kesäpaikan, jonka remontoi asumiskäyttöön.
1970-luvun alussa Jääliin valmistui rakennuskaava, ja sen myötä silloiset asukkaatkin saivat kunnallistekniikan. Alueen ainoa vesipaikka oli ollut kansakoululla sijainnut paloposti. Kaava aiheutti kuitenkin sen, että alueen asukasmäärä kohosi lähes räjähdysmäisesti. Tämän seurauksena koulun oppilasmääräkin kasvoi vuosittain yli 20 %. Koulun pitkäaikainen rehtori Antti Rautio sai ponnistella vuosikausia uuden koulun saamiseksi, siihen asti kaikki mahdolliset tilat Jäälissä jouduttiin ottamaan koulukäyttöön ja tästä huolimatta osa oppilaista jouduttiin kuljettamaan kunnan muihin kouluihin ja turvautumaan myös vuorolukuun. Kun uusi koulu vihdoin valmistui v. 1977, se oli aivan liian pieni. Koulu oli mitoitettu 240 oppilasta varten, mutta oppilaiden määrä koulunvalmistuessa oli jo yli 300. Muistan rehtorin maininneen useamassa kevätjuhlassa, kuinka Kiimingin kunta joutui rajoittamaan kaavoitusta useita vuosia koulun pienuuden vuoksi. Koulun laajennus valmistui 1994 ja sen jälkeen kaavoitusta jälleen jatkettiin.
Kiivain kasvu ja rakentaminen ajoittuu vuosille 1995-2000, jolloin rakennettiin Laivakankaan alue. Nimensä se on saanut siitä, kun sen metsistä hakattiin laivanrakennuspuita Oulun porvareille. 2000-luvulla lisäkaavoitusta rajoitettiin jälleen, mutta rakentaminen on jatkunut voimakkaana yksityisille maille. Se on edennyt jo Jäälinjärven itäpäähän ja vanhat kesäpaikat ovat saaneet väistyä uusien talojen tieltä. Oma koulu alueelle valmistui 2007 ja siellä on 420 oppilasta. Järvi on alueen maisemallinen keskus, joka laskee Jäälinojan kautta Kalimenojaan ja sieltä Perämereen Haukiputaan Kellossa.
Kuuluisia jääliläisiä ovat mm.
jääkeikkoilijat Antti Aarnio, Mikko Helisten, Mikko Lehtonen, Kimmo Lotvonen, Ilkka Mikkola, Janne Niinimaa ja Atte Ohtamaa
hiihtäjä Teemu Kattilakoski
sisustussuunnittelija, malli Helena Karihtala-Koski o.s. Säkkinen
Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi.