Harjujen synty
Tämä EarthCache esittelee Lempäälän ainoan harjuketjun.
Suomen pinnanmuodot ovat syntyneet pääosin viimeisen jääkauden aikana, jolloin paikoitellen jopa 2 kilometriä paksu jääpeite on jyrännyt ja raapinut maaperäämme. Jäätikön sulamisvaiheen aikana, yli 10 000 vuotta sitten taas valtavat vesimassat ovat huuhdelleet Suomen maakamaraa. Jääkauden perintönä olemme saaneet, maatamme risteilevät harjut.
Harju syntyy virtaavan jäätikköjoen kuljettaman maa-aineksen laskeutuessa kanavassaan jäätikön sisällä, ja jäätikköjoen suulla. Harjujaksot muistuttavat karttakuvissa jokisysteemiä, joka kuvastaa jäätikkökielekkeen muotoa. Leveää ja loivarinteistä deltaa muodostuu jos jäätikkö ei vetäydy, ja jyrkempirinteistä ja kapeampaa harjua jäätikön vetäytyessä. Harju (ent. pitkittäisharju) muodostuu jäätikön vetäytymissuuntaiseksi. Talvi ja kesä vaikuttivat eri lailla sulamisvesien virtauksiin ja sen seurauksena maa-aines koostuu erilaisista hiekka- ja sorakerrostumista. Pohjimmaiseksi kasautui isoja, jäätikköjoen virtauksessa pyöristyneitä kiviä ja päällimäiseksi hiekkaa. Harjut polveilevat, koska maaperän muodostumat (esim. kukkulat) ovat vaihtaneet jäätikkövirtojen suuntaa.
(Lähde:wikipedia)
Lempäälän harjun synty
Lempäälän kunnan alue vapautui mannerjäätiköstä noin 11 000 vuotta sitten, mutta jäi siinä vaiheessa vielä muinaisen Itämerivaiheen, Yoldiameren, peittämäksi. Vain muutaman, Lempäälän pohjoisrajan tuntumassa sijaitsevan mäen, esimerkiksi Multivuoren, Vuoresvuoren ja Lehtivuoren, laki jäi yksinäisenä saarena vedenpinnan yläpuolelle. Mannerjäätikkö peitti Lempäälän aluetta, sen jää virtasi ensin suunnasta 290° - 315°. Myöhemmin virtauksen suunnaksi muotoutui 260° - 285°.Virtaavan jään irroittama, kuluttama ja kuljettama kiviaines kerrostui jäätikön pohjalla moreenikerrokseksi. Moreenia on laajalti varsinkin Lempäälän itä- ja pohjoisosassa. Moreenin pintaosaan on jään sulamisen loppuvaiheessa rikastunut kiviä ja lohkareita yleisesti.
Laaksoissa ja muissa painanteissa moreeni on peittynyt laajoilla aloilla sitä nuorempien, hienorakeisten ja eloperäisten maalajien alle. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa jäätikön pohjalla virtasi vuolaita sulamisvesijokia, joissa moreeni peseytyi, kivet pyöristyivät ja maa-aines lajittui ja kerrostui sora- ja hiekkamuodostumiksi, harjuiksi. Lempäälän taajaman kirkonmäen kautta kulkee tällainen harjujakso. Lempäälän kunnan alueella on vain yksi harju eli jäätikköjoen kerrostama sora- ja hiekkamuodostumajakso. Se tulee vaatimattoman kokoisena Mäyriältä kulkien Lempäälän kirkonmäen kautta kaakkoon Mäyhäjärven poikki Leukamaalle. Pitkään jatkunut soranotto on valitettavasti tuhonnut harjun pahoin. Nykyään paikalta löytyy infotaulu joka kertoo tästä unohdetusta harjusta sekä surullinen muistutus monien harjujen kohtalosta.
(Lähde: Lempäälän maaperä - GTK - Projects)
Harjualue pohjavaden muodostumisalueena
Harjualueet ovat rakenteensa takia tärkeä pohjaveden muodostumisalue.
Harjun pohjavedestä saadaan yleensä hyvälaatuista talousvettä. Hyvin vettä johtavissa harjuissa on runsaasti happea ja pohjavesi liikkuu nopeasti. Tälläinen vesi sisältää niukasti mineraaleja ja sen rautapitoisuus on alhainen. Valta osa Lempäälän kunna vesi huollon tarvitsemasta raakavedestä onkin otettu harju alueiden veden ottamoista.
Maaperän ylin osa maannos, on pohjaveden ominaisuuksien kannalta olennainen. Siinä veteen kohdistuu erillaisia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja: maaperästä veteen sitoutuu tärkeitä hivenaineita ja taas toisaalta monet haitalliset aineet ja mikrobit pidättyvät tehokkaasti maannokseen. Maa-aineksia otettaessa tärkeä pintakerros joudutaan poistamaan. Näin vesi tulee alttiimmaksi laadunmuutoksille ja likaantumisriski kasvaa.
Pohjavesien laatua uhkaavat ihmisen toiminnan seurauksena joutuvat aineet, kuten jätevedet lannoitteet, torjunta-aineet, vaaraliset kemikaalit, maantiesuolat jne. näiden aineiden pohjaveteen joutumisen ehkäiseminen on tärkeää, koska likaantuneen pohjaveden puhdistaminen on käytännössä mahdotonta ja luontainen puhdistuminen voi kestää kymmeniä vuosi.
(Lähde:Paikalta löytyvä kyltti)
Harjujen suojelu.
Soran ja hiekan ottaminen sekä yhdyskuntarakentaminen ovat tuhonneet Suomen luonnontilaista harjuluontoa, vahingoittaneet maisemaa ja vaarantaneet pohjavesiä. Harjuluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on laadittu valtakunnallinen harjujensuojeluohjelma. Ohjelmassa on 159 harjualuetta, joiden maapinta-ala on noin 97 000 hehtaaria.
Suojeltavien harjujen luonnontilaa ja maisemakuvaa ei saa heikentää esimerkiksi maa-ainesten ottamisella. Harjujen suojelu perustuu pääasiassa maa-aineslakiin ja -asetukseen.
(Lähde:ymparisto.fi)
Harjun historiallinen merkitys.
Kun asutus levisi Suomeen, leviäminen tapahtui vesistöjä myötäillen. Asuinpaikkoja syntyi kohtiin joissa vesistöt sekä asumisen ja liikkumisen kannalta suotuisimmat maa-alueet, usein juuri harjut sopivasti liittyivät toisiinsa. harjut ovat varhain luoneet edelletykset ympärivuotiselle maaliikenteelle. Harjuilla liikkuminen edullisuuteen ovat vaikuttuneet useat tekijät: maan hyvä kantavuus, kuivuus ja routimattomuus, harvahkot hongikko metsät samoin kuin hyvä näkyvyys ympäristöön ja suunnistamisen helppous kuljettaessa selännettä pitkin. harjulla kulkeva tie onkin luultavasti Lempäälän teistä vanhin.
Harjun merkitystä Lempäälän asutushistorialle kuvaa se, että täällä tehdyissä esihistoriallisissa kiinteistä muinausjäännöslöydöistä puolet - kivikautisista löydöistä jokainen - sijaitsee harjulla tai sen tuntumassa. Nämä löydöt ovat kivi ja rautakautisia asuinpaikkoja ja kalmistoja, kuppikiviä sekä maa- ja kiviröykkiöitä. Myöhemmin monet tärkeät rakennukset kuten kirkot ja pitäjän huomattavimmat tilat nousivat harjun tuntumaan. Harju näyttää osaltaan vaikuttaneen siihen että Lempäälä on syntynyt siihen missä se nyt on. (Lähde:Paikalta löytyvä kyltti)
Jotta voit merkitä logatuksi tämän kätkön sinun täytyy suorittaa seuraavat tehtävät annetuissa koordinaateissa:
1. Mihin suuntaan jää on vetäytynyt ja mistä näin voit päätellä.
2. Annetuista koordinaateista löydät info taulun jossa esitellään harjun syntyä ja sen vaikutusta pohjavesiin sekä asutukseen. Mutta missä taulun mukaan tarkalleen ollaan se selviää kun luet info taulun tekstit.
3.Laske tai arvioi koordinaateissa saamasi tietojen perusteella kuinka monta litraa imeytyy ilmoitustaulun edessä neliömetrin alueelta vuodessa pohjavedeksi, jos sademäärä on Lempäälässä arvioilta 600 mm/vuosi. Yhden millimetrin sademäärä tarkoittaa, että yhden neliömetrin pinta-alalle kertyy yksi litra vettä.
4.(Vapaaehtoinen) Vieressä menee Lempäälän ehkäpä vanhin tie. Kerro omin sanoin miksi tie on muodostunut juuri tähän.
5. (Vapaaehtoinen) Ota kuva itsestäsi ja GPS paikantimesta annetuista koordinaateista löytyvän info taulun luona.
Sinun ei tarvitse odottaa loggauslupaa, mutta asiattomat logit tullaan poistamaan. Omistaja vastaa jollain aikavälillä viestiin jos vastauksissa on epäselvää.
map counter