Vanhoissa kartoissa Lillträsk näyttäytyy vielä järvenä:
ja 
Nykyään Karttapaikka näyttää paikalla olevan vain suota.
Itselleni paikka on tullut tutuksi toisen harrastuksen parista: suunnistajat käyvät silloin tällöin harrastamassa suolla "lajinomaista voimaharjoittelua", eli suovetoja ja suopotkupalloa. Silloin ei kumppareita kyllä käytetä.
Suon avointa aluetta kiertää hämmästyttävän tallattu turpeentuoksuinen polku-ura, jota kiertämällä saa mukavan lajinomaisen treenikierroksen. Jos satut näille kulmille yhtäaikaa näiden toisten omituisten olioiden kanssa, siinä hikisessä, todennäköisesti yltäpäältä kuraisessa ja hengästyneessä porukassa on kohtuullisella todennäköisyydellä mukana myös joku, joka on ainakin kokeillut geokätköilyä. Metsän eläimiäkin täällä ajoittain liikkuu. Muuten paikka taitaa olla aika rauhallinen.
Suolla on oletettavasti märkää ja upottavaakin, joten jos et halua kastella kenkiäsi, kumisaappaat ovat tarpeen, mutta puolisääreen ylttävä malli lienee useimmiten riittävä. Autolla pääset lähimmäksi pohjoisesta Kuurinniityn puolelta. Merkittyjen trail headien kohdalta lähtee jonkinlainen polku-ura kohti suon avointa keskiosaa, mutta näiden urien etuna on ainoastaan se, että siinä kohdalla on vähemmän puita - märkää on kaikkialla ihan yhtä paljon. Poluilla askel ei kuitenkaan uppoa yleensä kuin nilkan syvyydelle. Märkänä ajankohtana voi parantaa kuivana pysymisen mahdollisuuksia harjoittelemalla mättäältä toiselle etenemistä.