Ennen kuin lähdet kätkölle niin lue lyhyt oppimäärä maastosta johonka kätkö sinut johdattaa
Suo on kasviyhdyskunta, jonka kasvien jäännöksistä muodostuu suoturvetta. Geologiassa suo määritellään suokasvien maatumisesta muodostuneeksi turvekerrostumaksi, jonka paksuus on yli 30 senttimetriä ja tuhkapitoisuus alle 40 %. Biologisen suomääritelmän mukaan suo on sellainen maastokuvio, jossa kivennäismaata peittävä orgaaninenmaalajikerros on turvetta tai jonka aluskasvillisuudesta 75 % on suokasvillisuutta. Kolmen neljäsosan vaatimus perustuu A. K. Cajanderin metsätyyppioppiin, joka on pitkään ollut Suomen metsä- ja myös suoluokittelun perustana. Metsätieteellisiä soita puolestaan ovat geologiset suot ja biologiset soistumat, mutta myös alle 20 hehtaarin laajuiset suot.
Suo kasvaa paksuutta joitakin millimetrejä vuodessa. Suomessa paksuuskasvu on useimmiten noin 0,5 mm vuodessa, tosin vaihteluväli on 0,2–4,0 mm. Turvetta syntyy eniten pohjoisilla alueilla, koska hajoaminen on hitaampaa kylmissä ja kosteissa ympäristöissä. Turpeessa on hajoamistilassa olevien kasvijäännösten rakenne suureksi osaksi säilynyt. Niistä voidaan usein määritellä, mihin kasvisukuun tai jopa -lajiin ne kuuluvat. Soita muodostuu vesien umpeenkasvamisen, tulvamaiden ja tulvattoman metsämaan soistumisen sekä merenrannikoilla maankohoamisen seurauksena. Suot ovat biodiversiteetiltään rikkaita ekosysteemejä ja monesti suosittuja retkeilyalueita.
Maailmassa on soita noin 400 miljoonaa hehtaaria eli noin 5 % kaikesta maapinta-alasta. Turvesoita on maapallon maapinta-alasta 3 %, ja niitä on kaikilla muilla mantereilla paitsi Antarktiksella. Koko maapallon soista on luonnontilaisena 95 %. Uudemman tiedon mukaan noin 80 % maailman turvemaista on vielä suhteellisen koskemattomia ja ne sijaitsevat lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Siperiassa. Läntisessä Siperiassa sijaitsevatkin maailman laajimmat turvemaat, yhteiseltä laajuudeltaan 60 miljoonaa hehtaaria. Kanadassa soita on 12 % maan pinta-alasta. Trooppisilla alueilla esimerkiksi Indonesiassa on 20 miljoonaa hehtaaria suota, 11 % maan pinta-alasta.
Skandinavia on yksi maailman soisimmista alueista. Esimerkiksi Norjan pinta-alasta on 5,8 % suota ja kosteikkoja. 1930-luvulla niitä oli 2,1 miljoonaa hehtaaria eli 12 % maapinta-alasta (13,5 % koko pinta-alasta), ja määrä on siis puolittunut ojitusten ja kuivatuksen takia. Suojelualueita Norjassa on 68 600 ha eli 3,7 % kaikesta suopinta-alasta, minkä lisäksi tulevat muun muassa kansallispuistoissa olevat suoalueet. Isossa-Britanniassa The Royal Society for the Protection of Birdsin mukaan 90 % soista on vahingoittuneita tai jo tuhoutunut.
Kätkö on ihan perus alemmuuskompleksin kokenut pen putkilo. Jos tykkäät koskemattomasta maastosta ja järvenranta maisemista niin kätköllä kannattaa pyörähtää. Mokka kengillä liikkuvat, pen putkiloihin kyllästyneet älkää vaivautuko. Maasto on hyvin erilainen eri vuoden aikoina. Talvisin kätköllä kannattaa käydä lumikengillä.