"Elettiin sodan jälkeistä aikaa vuoden 1946 syksyä. Sota-aikana oli kaikki huvitus kiellettyä. Nyt yritettiin juhlia joka lähtöön. Meitä oli kokoontunut alun toistakymmentä miestä Etu-Ikolan Nuijalan taloon sahdin juontiin. Mukana olivat talon pojat Kalle ja Uuno. Talossa asui myös jo huonokuntoinen vanhaisäntä Nestori. Juttu luisti, tunnelma oli korkealla. Sahti oli jo kihahtanut miesten päihin. Tupa oli pimeä ilman valoa. Miehet istuivat pitkillä seinävieruspenkeillä. Miehet herkistivät kuuloansa. Eteisestä kuuluivat askeleet. Tuvan oven avautumis- ja sulkeutumisääni kuului. Samoin kävelyaskeleet tuvan lattialla Penkin narahdus kuului kun siihen joku istui.
Kaikki luulivat, että vanhaisäntä Nestori tuli mukaan sahdin juontiin. Uuno poika sanoi : "Antakaa isälle sahtia.". Kun vieressä istuva tarjosi sahtia ei siinä ollut ketään. Paikka oli tyhjä. Pelonsekaisin tuntein ihmettelimme tapausta. Jos sen olisi kuullut yksi mies, niin se olisi voinut olla harha.
Kaikki nämä toistakymmentä miestä sanoivat kuulleensa saman, joten se ei voinut olla mikään harhakuulo. Tunnelma muuttui joukossamme totiseksi. Tuntui niin kuin sahtihumalakin olisi hävinnyt päästä. Puhuimme asiasta pitkään ja tulimme siihen tulokseen että vanhaisäntä Nestori kummitteli."
ÄLÄ VEDÄ PUSSIN SUUTA SUPPUUN, PUSSIN SUUAUKON RAUTALANGAN ON TARKOITUS OLLA PYÖREÄ JA AUKI!!!!