"Vuonna 2007 valmistuneen Lievestuoreenjärven rannalla sijaitsevan pienen kesämökkini ikkunalaudalta on silloin tällöin putoillut sillä säilyttämäni ikkunoiden sulkutappien avaamista helpottavat sivuleikkurit, sekä laudalle jostain kumman syystä päätynyt Sunbeamin Impin oven kahva. Aiemmin kuittasin ilmiön syyksi kevytrakenteisen "rossipohjan" aiheuttaman tärinän. Lauantai, 27. elokuuta 2009 kello 21.15 oli pilvinen ja pimeä ilta. Olin pöydän ääressä ikkunan vieressä näpyttelemässä tekstiviestiä, kun kämpän ainoa ovi tempaistiin, (tai potkaistiin) rämähtäen auki!
Tässä elämässä lähes kaikkeen tottuneena lausuin: sisään vaan ja kohotin samatien katseeni nähdäkseni jonkun erittäin harvoin vierailevan tutun. Kuistilla riippuvan myrskylyhdyn valossa näin ainoastaan oven lennähtävän vauhdilla auki. Luulin sen törmäävän "toppariinsa" ja säikähdin jo lasinsa äkkipysäyksestä särkyvän.
Mutta. Se pysähtyi tasan suoraan kulmaan seinäpintaan nähden asentoonsa jääden! Kohtalaisessa sisä- ja ulkovalaistuksessa en nähnyt ketään, kuka olisi moisen tapahtuman aikaansaanut. Kuuntelin kuistilla syvää hiljaisuutta, havaitsematta mitään huhuilusta huolimatta. Ilma oli tyyni. Mökki seisoi perustuksillaan tukevasti suorassa ilman minkäänlaisia jännityksiä. Kaikkein oudointa oli, että olin teljennyt oven noin yhdeksän millimetrin vahvuisella pyöreällä työntösalvalla, koska muuten ovi jäi noin senttimetrin raolleen aiheuttaen vetoa kämppään ulkolämpötilan ollessa viitisen astetta plussan puolella.
Mitään jälkiä voimankäytöstä salvan kiinnityspinnoissa ei ole havaittavissa. Mökki kyllä rakennettiin nurkaltaan vanhan polun päälle. Olikohan asialla maahinen, vai kyllästynyt kotitonttu?
Tapahtuman jälkeen ei ole ilmennyt mitään poikkeavaa. On paljon sellaista, mitä tiede ei pysty selittämään?"