Kätkölle pääsee henkilöautolla ja TKL:n linjautolla (pysäkki Teiskola 5359). Linja-autolla tulevat joutuvat palaamaan sillan yli takaisin kohti Tamperetta.
TEISKOLAN KARTANO
Teiskolan kartano muodostui 1600-luvun lopulla kolmesta tilasta: Salo, Mustajärvi ja
myöhemmin Mikon tila. Teiskolan kartano on Tampereen pohjoisen suuralueen ainoa
herraskartano. Teiskolan kartanon perustamisvuodeksi lasketaan vuosi 1663, jolloin
ratsumestari Wolmar von Schlippenbach sai säterivapauden yhdelle lahjoitustilalleen
kylässä. 1683 Teiskolan säterin vuokrasi Johan Spoof, joka kunnosti tilan parempaan
kuntoon ja 1600-luvun lopussa Teiskolasta tehtiin säterirustholli. Myöhemmin Spoof
aateloitiin kihlakunnantuomarina Spofvenhjelmiksi ja hänestä tuli Teiskolan omistaja.
Spofvhenhjelm kuoli v.1705 ja hänen leskensä ja perillisensä pitivät tilaa vielä isonvihan
aikaaan 1713-21.
Gustaf Montan osti kartanon luultavasti Spofvenhjelmin perikunnalta(n.1723 vuonna),
Montan kuoli jo 1729, lesken jouduttua rahavaikeuksiin, puolet tilasta myytiin vävylleen
Magnus Gabriel Gaddille. Vuonna 1750 omisti koko Teiskolan, mutta v.1750 hän myi
kartanon Hans Henrik Boijelle, jonka jälkeen Teiskola siirtyi Gabriel Ahlmanille 1779 ,
samaan aikaan Teiskolassa asui kruununvouti Jakob Callmeijer, joka osti 1787 sen
kokonaan omiin nimiinsä.
Kesällä 1789 salama poltti kartanon kaikki rakennukset: päärakennuksen ja 14 muuta
rakennusta. Valtaisen tuhon jälkeen Callmeijer kyllästyi kartanon hoitamiseen ja myi sen
1791, mutta koska Callmeijer ei ollut maksanut koko lunastussummaa Ahlmanille, Ahlman
teki kauppakirjat ensin Carl Constantin de Carnallin kanssa joka ei myöskään lyhyen
asumisensa aikana saanut maksettua lunastussummaa ja tämän jälkeen Ahlman teki
kauppakirjat vuonna 1793 luutnantti Johan Tammelanderin kanssa.
Tammelander aloitti ensimmäisenä uuden päärakennuksen ”Harmaan” rakentamisen
1806. Rakennustyöt viivästyivät Suomen sodan aikana vihollisen saapuessa tilan eläimet
oli ajettu metsään ja rakennukset jätetty tyhjilleen. Viholliset yrittivät polttaa keskeneräisen
päärakennuksen lähtiessään ja rakennus olisi taas palanut poroksi, jollei Tammelander,
joka oli yksin jäänyt kotiin olisi saanut paloa sammumaan. Päärakennus valmistui vihdoin
1810.
1810 luutnantti Tammelander luovutti tilan vanhimmalle pojalleen Johan Gustaf
Tammelanderille, joka kuoli 1857, mutta ehti sitä ennen luovuttaa Teiskolan ainoalle
pojalleen Johan Fredrik Tammelanderille. 1810 Teiskolalla oli jo 23 torppaa ja 1870 torppia
oli 13, 1900- luvun alussa torpparivapautuslain mukaiset ehdo täytti vain yksi torppa, joka
itsenäistyi 1920. Suurin osa Teiskolan työväestä oli tilattomia maatyöläisiä.
Teiskola oli 1880-luvulta lähtien karjatila ja 1900-luvun alussa tilalla alkoi
karjanjalostus. Viljejyala kasvoi torppia vähentämällä ja soita perkaamalla 42 hehtaarista
120 hehtaariin.
Teiskolan kartano sijaitsee Teiskonlahden ja Kirkkojärven välisellä töyräällä. Kartano sijaitsee loivien vesiyhteyksien äärellä
ja on tällä hetkellä edelleen Tammelanderin suvun omistuksessa.
Lähde: Aitolahden ja Teiskon kulttuuriympäristöselvitys http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/selvityksetjaarvioinnit/aitolahtiteisko.html