Romppalasta Uimaharjuun 23: Romantiikkaa Mystery Cache

Ensimmäinen autotie Romppalasta Ahvenisen kautta Uimaharjuun valmistui 1940-luvulla. Nykyinen Romppalantie (Ahvenisentie Kontiolahden puolella, Lätäkköläntie Ahveniselta Uimaharjuun) suoristi mutkat 1990-luvulla (muistinvaraisesti). Tällä kätkösarjalla juhlistamme tätä hienoa reittiä upeiden maisemien ja historiallisten paikkojen läpi.

Tämä kätkö ei sijaitse, ei ole sijainnut, eikä tule sijaitsemaan annetuissa koordinaateissa, mutta niistä saattaa toisinaan saada apuja ratkaisuun. Kätkön koordinaatit saa selville ratkaisemalla alla olevan mysteerin.

Seutukunnallinen kirjastopalvelu saavuttaa myös Romppalantien asukkaat kerran kahdessa viikossa. Kävelymatkaa pysäkkien välillä on kilometrejä, joten aivan joka kotioven edessä kirjastoauto ei pysähdy, mutta tämä palvelu mahdollistaa korkeamman ja matalamman kirjallisuuden harrastamisen syrjäkylilläkin. Kukapa ei kaipaisi romantiikkaa elämäänsä muodossa tai toisessa?

Mysteeri on yksinkertainen. Tarkoituksena on yhdistää teksti ja sen kirjoittaja, jolloin tuloksena saadaan kaavaan 62º 5A.BC7 030º 0D.EF7 sopivat koordinaatit. Koska käännöskirjoilla on useampia kirjoittajia, kunnia tekstistä on annettu sekä kirjailijalle että suomentajalle.

Tekstinäytteet:

A. Työ kävi nopeasti ja tarkasti kuin hammasrattaat vesipyörän syöttäessä voimaa hollanteriin. W kevytmielisesti vertasi sitä tanssiin, jossa vuorot vaihtuivat täsmällisesti. Miesten selätkin kumarsivat kuin kavaljeerit tanssisalissa. Paitsi ettei yksikään tanssikavaljeeri saanut liikkeisiinsä sitä hellittämätöntä rytmiä, jolla vatmannit, huopauttajat ja latojat työtään tekivät.

B. - Enhän minä, hyvänen aika, teidän parastannehan minä vain tarkoitin. Te ette opi ikinä ajamaan, jos minä tartun ohjaksiin joka kerta, kun teille tulee kiperä paikka. Jos te olisitte todella tarvinnut apua, niin minä olisin aivan varmasti auttanut teitä.
- Olisitte juu. Minä näin teistä heti päältä, että vaikka minä olisin ajanut kaiteen läpi jokeen, se olisi ollut teistä yhdentekevää. H oli niin äkäinen, että hän oli valmis sanomaan mitä hyvänsä.
- Koettakaa nyt rauhottua. Te tiedätte aivan hyvin, että minä olisin toden tullen auttanut teitä. A:kin alkoi kimpaantua, sillä he tekivät kaiken aikaa aaltoviivaa ja ihmiset jäivät katselemaan huvittuneina heidän jälkeensä. - Jos te ette heti keskity ajoon, niin minä otan ja suutelen teitä.

C. Minun täytyy ensin kertoa sinulle, että olen nyt neljän tai viiden päivän ajan vahvasti epäillyt W:n elättelevän viehtymystä vanhempaa tytärtäni kohtaan. Tunnustan todellakin, että jos olisin taipuvainen rakastumaan yhteenkään naiseen, en valitsisi M L:ä intohimoni kohteeksi, sillä mitään en inhoa niin paljon kuin pitkää naista. Joidenkin miesten maku on kuitenkin selittämätön, ja koska W on itse lähes kuusi jalkaa pitkä, ei ole ihmeellistä, että hän sattuu suhtautumaan kyseiseen pituuteen puolueellisesti.

D. M:n veljekset olivat hyvännäköisiä, mutta H:n mielestä hänen ystävänsä olivat poimineet parhaat päältä. Hänestä R oli turhan äreä ja syrjäänvetäytyvä.
Ja, okei, seksikäs – primitiivisellä, karkealla tavalla.
Ei hänen tyyppiään, ei sinne päinkään.

E. - Kuinka vanha sinä olet? Lyhyt ja ruipelo N näytti yksitoistavuotiaalta, mutta hänen täytyi olla jonkin verran vanhempi, jos isä oli kerran kaatunut Cullodenin taistelussa.
Kysymys sai tytön mietteliääksi. Hän suipisti epävarmasti suutaan, mutta veistä pitelevä käsi pysyi vakaana. - Neljäntoista. Vaan elä luule, ettenkö mää osais käytellä tätä!
- Mieleenikään ei tulisi epäillä neidin veitsenkäyttötaitoja.

F. Ottelu tosin oli ollut loistava ja kreivi oli voittanut huomattavan summan lyötyään vetoa voittajan puolesta, mutta sekä isännän seura että tarjoilut olivat olleet yhtä pitkää haukotusta alusta loppuun. Kreivi oli tunnetusti hyvin nirso, sangen monet asiat ja ihmiset olivat hänen mielestään ”kuolettavan ikäviä” - kuten hän itse sanoi.

Kirjailija/kääntäjäehdokkaat: