Skip to Content

<

Vahdon kylät bonus Sysimäki

A cache by timin1 Send Message to Owner Message this owner
Hidden : 6/19/2015
Difficulty:
3 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size: large (large)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Tämä kätkösarja esittelee Vahdon kyliä ja niiden historiaa.

Kätkö ei sijaitse Sysimäen kylässä jonne kätkön koordinaatit osoittavat. Vinkit oikeisiin koordinaatteihin saat Vahdon kylät Silvola, -Kautranta, -Seppälä, -Vahto, -Kylämäki ja -Lavamäki kätköiltä.

Lähellä P-paikka yhdelle autolle


VAHTO

 

Arkeologisista löydöistä päätellen, Vahdolla on ollut asutusta monessa paikassa jo kivikaudella. Vahdon paikan nimi esiintyy ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1460 muodossa ”Vatt” ja ”Vattola”. Tuolloin sillä tarkoitettiin Vahdon kylää. Kylä sijaitsi liikenteellisesti keskeisellä paikalla. Sen kohdalla Vahdonjoki haaraantuu kahtaalle ja siellä risteävät myös vanhat kesä- ja talvitiet Maariaan, Ruskolle ja Maskuun sekä Ala-Satakuntaan. Kylän keskeinen sijainti lienee ollut syynä siihen, että koko paikkakuntaa alettiin kutsua Vahdoksi. Tämä käytäntö vakiintui kartoissa ja maallisen hallinnon asiakirjoissa 1650- luvulta alkaen. Sen sijaan kirkollisissa asiakirjoissa rinnakkaisena Vahdon kyliä tarkoittavana nimityksenä esiintyvät ”Korpi” (ruots. Corvis) ja ”Korven kappeli” (ruots. Corvis Capell) aikavälillä 1550 - 1750.

 

Vahdon nykyisen kyläasutuksen juuret voidaan eräin paikoin ulottaa suorana jatkumona ainakin rautakaudelle. Keskiajalla Vahdon kylät muodostivat oman asutuskokonaisuutensa Ruskon kirkkopitäjän sisällä. Vanhin mainita Vahdon kylistä, Auvaisten Sääksystä, on vuodelta 1337. Vahdon kylät olivat, yhtä lukuun ottamatta olemassa jo 1540- luvulle tultaessa. Ainoastaan Lavamäki tuli myöhemmin. Se alkuna olivat kaksi 1770-luvun alussa perustettua uudisasutustilaa.

 

Keskiajalla Ruskon ja Vahdon kylät muodostivat yhden kirkkopitäjän. Vuonna 1577 sekä Ruskon aneksi että Vahdon kylät liitettiin Maskun emäseurakuntaan. Vahdon saarnahuonekunta perustettiin vuonna 1638. Vahto sai kappelinoikeudet vuoden 1867 alusta ja itsenäinen seurakunta siitä tuli vuonna 1893. Vahdon kunta perustettiin vuonna 1870. Vahto oli itsenäinen kunta 139 vuotta, kunnes se liitettiin Ruskoon vuoden 2009 alusta.

 

Asutuksen vallatessa uusia alueita kylän alkuna oli useimmiten yksinäistalo. Perhekunnan suurentuessa ja sukupolvien vaihtuessa talo jaettiin useammalle viljelijälle. Kylään näin syntyneet talot sijaitsivat ns. kyläntontilla, toistensa tuntumassa ja peltojen ympäröiminä. Kunkin viljelijän raivaamat pellot olivat aluksi omissa lohkoissaan, mutta sarkajaon tultua voimaan, niistä muodostettiin laajoja kylänvainioita. Ne jaettiin viljelijöille heidän kylänosuutensa mukaisesti kapeina sarkoina. Tämä jako tehtiin, jotta kirkolliset ja maalliset verot voitiin määrätä tarkkaan kullekin talonpojalle, heidän viljelemänsä alan mukaisesti. Verokunnan kylät olivat yhteisesti vastuussa verojen maksusta kruunulle. Jos talo tuli veronmaksukyvyttömäksi tai se annettiin läänitykseksi aatelisille (joka sai sen verot itselleen), seurasi siitä, että muut joutuivat maksamaan enemmän veroa, jotta yhteisesti määrätyt verot saatettiin hoidettua. Kylän metsä oli talojen yhteinen. Vahdon erikoisuus oli kylänmetsien jälkeen Kuhankuonoon ulottunut yhteismaa, kruununalmenninki, joka oli usean pitäjän yhteisessä käytössä. Kruunualmenninki jaettiin 1800-luvulla sitä aikaisemmin käyttäneiden Vahdon, Ruskon, Raision, Naantalin Luonnonmaan ja Kaarinan kylien talojen kesken.

SYSIMÄKI (SYSMÄKI)

Sysimäki on toinen niistä Vahdon kylistä (vertaa Leinainen) jotka keskiajalla luettiin Nousiaisten kirkkopitäjään mutta luultavasti vuodesta 1405 samaan verokuntaan ja nimismiespiiriin kuin Vahdon kylät.  Varhaisin maininta Sysimäen yksittäistalosta sisältyy vuoden 1540 maakirjaan, jolloin se oli ns  autiopyöli eli luultavasti osa jostakin vanhemmasta keskiaikaisesta talosta. Sysimäki oli tuolloin itsenäinen verotuskohde, jota viljeli Jaakko Laurinpoika Hemmolasta.  Sysimäessä on saattanut olla myös toinen talo ” Karimaa ”-niminen talo, jo keskiajalla. Kankaisten Henrik Klaunpoika Horn osti Nousiaisten Riitalhonniityn paikallisilta talonpojilta vuonna 1558. Kauppaan sisältyi myös Sysimäen metsäpalsta, sillä Horn sai ikuisen rälssivapauden mainittuun niittyyn ja metsään vuonna 1576 . Maakirjassa vuodelta 1667 Sysimäki mainitaan Kankaisten ulkoveromaana. Kruunullle tila siirtyi Horneilta Reduktion jälkeen vuonna1  1684. Sysimäki mainitaan Turunläänin ratsuväki rykmentin Artukaisten rusthollin augmenttina vuonna 1699. Samaan aikaan Sysimäki oli jälleen asuttu ja se alettiin lukea niin ikään kirkolisesti Vahtoon. Sysimäessä toimitettiin isojako vuonna 1795. Tuolloin siellä oli yksi tila niin kuin myöhemminkin. Toisen maailmansodan jälkeen siitä on lohkottu siirtolaistila.

Lähde: Turkka Myllykylä Korven helmasta kehittyväksi kunnaksi

Oikeat koordinaatit ovat N60 37.(ABC)+125 E 022 15.(DEF)+220

Kirjaimia vastaavat luvut saat Vahdon kylät Silvola, -Kautranta, -Seppälä, -Vahto, -Kylämäki ja -Lavamäki kätköiltä.

Additional Hints (No hints available.)



 

Find...

153 Logged Visits

Found it 150     Write note 1     Publish Listing 1     Owner Maintenance 1     

View Logbook | View the Image Gallery

**Warning! Spoilers may be included in the descriptions or links.

Current Time:
Last Updated:
Rendered From:Unknown
Coordinates are in the WGS84 datum

Return to the Top of the Page

Reviewer notes

Use this space to describe your geocache location, container, and how it's hidden to your reviewer. If you've made changes, tell the reviewer what changes you made. The more they know, the easier it is for them to publish your geocache. This note will not be visible to the public when your geocache is published.