Huvitus Traditional Geocache

Tämä helpohko Louhi ry:n tekemä peruskätkö esittelee Yläneellä sijaitsevan maailman ensimmäisen Huvitus-omenapuun.

This quite easy cache has been placed by Louhi ry to show you the world's first and still living Huvitus apple tree.

"Tarhaomenapuu (Malus domestica) on omenapuiden (Malus) sukuun kuuluva kasvi. Sen hedelmä, omena, on valkeamaltoinen ja syötävä. Kypsänä pinta on punainen, vihreä tai keltainen tai niiden sekoitus." (Lähde: Wikipedia)

Professori C.R. Sahlberg perusti 1800-luvun alkupuolella Yläneelle Pyhäjärven rantaan hedelmäpuutarhan. Puutarha oli Suomen suurin lajissaan. Siellä viljeltiin ulkomaisia hedelmälajikkeita sekä siemenpuita. Puutarha tuhoutui 1800-luvun lopun kovissa talvissa, mutta muutama sinnikäs ulkomaista lajiketta oleva omenapuu jäi henkiin. 

Näiden puiden omenista lähellä asuva torppari Juho Korpela valitsi siemeniä, jotka pani multaan pihallaan 1895. Niistä kasvoi ainakin kolme puuta, kaikissa eri makuiset omenat. Yksi puista oli erityisen varhainen, sadokas ja omena makean maukas. Tätä paikkakuntalaiset alkoivat varttaa omiin puutarhoihinsa ja muodostui paikallislajike, jota sanottiin Korpelan omenaksi tai Huvitukseksi. 1930-luvulla Huvitus-omenaa sai ostaa jo taimistoista ja siitä tuli kaupallinen lajike.

Nykyisin Huvitus-omena on suomalaisen omenanjalostuksen kaikkein tärkein lajike. Satoisuuden ja maun lisäksi sen erinomaisena ominaisuutena on hyvä talvenkestävyys. Niukkoihin oloihin sopeutumisesta ja kestävyydestä on erityisenä osoituksena se, että maailman ensimmäinen Huvitus-puu kasvaa edelleen Yläneen Korpelan torpan paikalla, josta itse torppa on aikaa purettu. Asia on paikkakuntalaisten yleisessä tiedossa, mutta todistettu myös MTT:n tekemissä DNA-analyyseissa. Puu on ollut ja on edelleen myös maanomistajan suojeluksessa. Se on saanut myös omahoitajan, jonka ansiosta puu jälleen, joidenkin vuosien tauon jälkeen, tuottaa myös hedelmää. Puu on aidaten suojattu eläimiltä. Perinteinen riukuaita osoittaa myös paikan merkitystä.

Esittelyteksti: Sirkku Pihlman

http://www.museoylane.fi

https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/oppimateriaalit/oa/hjm/omena/huvituksen-tarina2

"Huvitus-omena

Olavi Meurmanin ja Olavi Collanin teoksessa Suomen hedelmäpuut ja viljellyt marjat vuodelta 1943 kerrotaan Huvituksesta seuraavaa: ”Hedelmä on keskikokoinen tai vähän tätä pienempi. Muodoltaan omenat ovat pyöreähköjä tai lievästi pitkänpyöreitä, silmään päin suippenevia. Silmä on suljettu, sijaiten matalassa, harjuisessa syvennyksessä. Kanta on lyhyehkö, hoikka, puutunut.

Kantakuoppa on heikosti ruosteinen ja puolisyvä. Kuori on paksu, verrattain kestävä, kuivahko. Pohjaväri on helakankeltainen, ja siinä esiintyy harvakseltaan vaaleita korkkihuokosia. Omenien peiteväri on voimakas, tasapeitteinen, tummanpunainen ja läiskäinen. Malto on hienorakeista, mehukasta ja mureaa. Maultaan ovat omenat imelän happoisia, ja ovat ne käyttökelpoisia jo ennen kuin siemenet ovat käyneet ruskeiksi. Myöhemmin, puussa täysin kypsyttyään, ne käyvät kuulakkaiksi ja ovat tällöin sangen herkullisia.

Puun kasvu on hillitty. Siitä kehittyy säännöllinen, jonkin verran kartiomaisesti koheneva latvus. Kukinta on rikas ja puun satoisuus alkaa varhain.

Omenat kypsyvät elokuussa ja ovat myyntikelpoisia lähes pari viikkoa aikaisemmin kuin tavallisimmat meikäläiset kesäomenat. Säilyvyys on hedelmiä täysin kypsinä korjattaessa lyhyt, vain parisen viikkoa, mutta koska hedelmiä voidaan käyttää ja myydä jo huomattavasti ennen niiden kypsymistä, voidaan myyntikauden katsoa kestävän noin 4-5 viikkoa. Ylikypsyneinä omenat jauhottuvat nopeasti.”

Huvitus on mukana monissa lajikkeissa

MTT:ssä vuonna 1958 aloitetussa omenanjalostusohjelmassa pyrittiin yhdistämään suomalaisten paikallislajikkeiden talvenkestävyys ja ulkomaisten herkkulajikkeiden hedelmän laatu.

Erilaisia risteytysyhdistelmiä tehtiin 30, ja koekentälle istutettiin 10756 siementainta. Näistä valittiin jatkotutkimuksiin noin kaksi prosenttia. Jatkoon valituista yli neljäsosalla toinen vanhemmista oli Huvitus. Jalostusohjelman tuloksena nimettiin 16 uutta omenalajiketta, joista 11:ssä on toisena risteytysvanhempana Huvitus."

(Lähde: http://www.museoylane.fi/47)