Elämää Airiston takana Multi-Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Pala Maisaaren historiaa multikätkön muodossa, loggauksissa otetaan mielellään vastaan lisätietoa paikasta...
Alkoi hämärtyä ja sataa lunta ensin rauhallisina pieninä hiutaleina, mutta tuuli yltyi ja pyry tiheni samalla kun hiutaleet kovenivat. Ne kasaantuivat vähitellen kinoksiksi tienreunojen reenjalasten jälkiin. Ja kun kinostumat muodostuivat paksummiksi, hevonen alkoi kävellä, ja sen veto näytti raskaalta. Jaakkokin nousi kävelemään. Mitä syvemmälle jalat upposivat, sitä selvemmäksi hänelle tuli, että edessä oli kova matka. Niiltä main oli Maisaaren niemeen viitisentoista kilometriä - tässä jumalanilmassa - ja hevosella liian suuri kuorma! He kävelivät. Hevonen käveli ja mies käveli. Lisäksi hevosen kavioihin alkoi tarttua lumi koviksi kohjoiksi, sillä lumen alla oli paikoitellen vettä. Oli pakko käydä välillä kopistelemassa kavioita. Jalat väsyivät ja jalkapohjissa alkoi tuntua kirvelevää kipua. Pyry piiskasi kasvoja ja silmiä kuin olisi lentänyt teräviä neuloja niitä vasten. Pimeä nieli hämärän. Jaakko yritti katsoa kelloa. Hänellä oli tulitikut mukana, mutta vihainen tuuli sammutti liekin, ja pyry oli kätkenyt horisontin joka puolelta tiheän ja pistelevän esiripun taa. Jäisivätkö mies ja hevonen tuiskuun? Kuormaa voisi vähentää heittämällä osan kaloista lumeen. Mutta olivatko he jo kaikkensa yrittäneet? Lehmäkin oli syksyllä joutunut lahtiin ja oli ostettu uusi lehmä ...
Jaakko antoi hevosen levätä, pani loimen selkään ja antoi muutamia leipäpaloja. Tuli kylmä, ja he jatkoivat matkaa. Jaakko luki itselleen tahtia: täytyy, täytyy, täytyy. Välttääkseen tien kokoamia kinoksia hän alkoi ajaa sen vieressä. Paikoitellen se tuntui keventävän kulkua. Pyry ei kaikin ajoin pieksänyt yhtä lujaa. Nyt ollaan Skogerin varjossa tai Kuusluotojen. Mutta pian hevonen alkoi kammeta vasemmalle, kun sitä yritti ohjata oikealle. Jaakko riensi hevosen eteen ja yritti lapiolla kasata lunta nähdäkseen olivatko he tiellä. Ei! He olivat eksyneet.
Mies karisti lumen hevosen otsajouhista ja taputti sitä kaulalle. Hevonen katsoi kysyvästi ja vähän syyttävästikin kuin olisi halunnut kysyä: "Mihin sä oikein oot meirät ohjannu ja mihin sä oot menossa?"
(Lähde: Ote Irja Sormusen kirjasta Elämää Airiston takana, Herättäjä-Yhdistys, Lapua 1994)
Sitähän ei kätköilijä tiedä ennenkuin tämä on selvitetty vaikka täällä ollessa keli onkin yleensä vähän suotuisampi. Viiden pisteen (n.2km alkupisteeltä purkin kautta takaisin alkupisteelle) suoraviivainen multi helpolla loppupähkinällä. Lapsille on loppupurkilla tiedossa paljon vaihtotavaraa ja pieni yllätys...
Vaatetus kannattaa valita heinikossa kävelyä ajatellen. Testiryhmä meni tämän läpi ja takaisin noin tunnissa, riippuu tietysti miten paljon kiinnostaa tutkiskella :-)
Additional Hints
(Decrypt)
1. Abhfr xviryyr
2. 6
3. Gnxnan
4. [Nyyn]
5. [Käsittele aineistoa varoen, älä päästä kastumaan. Vie tarvittaessa suojaan]
Treasures
You'll collect a digital Treasure from one of these collections when you find and log this geocache:
Loading Treasures