Saimaan kanava
Saimaan kanava on ensimmäisen kerran 1856 avattu kanava, joka yhdistää Saimaan vesistöalueen Lappeenrannasta Viipurin kautta Suomenlahteen luoteis-kaakkoissuuntaisesti Suomessa ja Venäjällä. Nykyinen, 50 vuodeksi solmittu vuokrasopimus on ollut voimassa vuodesta 2012. Saimaan kanavan Suomen-puoleinen osa on kokonaisuudessaan Lappeenrannan kaupungin alueella ja sen pituus on 23,3 kilometriä. Venäjän-puoleisen osuuden pituus on 19,6 kilometriä.
Kanavan kokonaispituus on 42,9 kilometriä. Kokonaisputous Saimaalta Suomenlahdelle on keskimäärin 75,7 metriä ja se on porrastettu kahdeksalla sululla, joiden putouskorkeudet vaihtelevat 5,5 metristä 12,4 metriin. Kanavan ylitse johtaa seitsemän avattavaa ja kuusi kiinteää siltaa. Kanava on 50–60 metriä leveä ja enintään kuusi metriä syvä.
Historiaa
Saimaan kanavaa alettiin rakentaa toukokuussa 1845. Se oli silloin suurin Suomessa toteutettu rakennustyömaa, joten yksistään kanavan rakentamisella oli suuri taloudellinen vaikutus. Työmaalla oli ulkomaisia, lähinnä ruotsalaisia asiantuntijoita, sillä Venäjällä ei ollut aikaisemmin rakennettu kanavia kiviseen ja mäkiseen maastoon. Kanava vihittiin 7. syyskuuta 1856. Sen pituus oli 58 kilometriä pitkä ja siinä oli 28 sulkua.
Kanavan sulut:
Saimaan kanavan sulut ovat Saimaalta Suomenlahdelle lueteltuina (suluissa putouskorkeus):
Suomen puolella
Mälkiä (12,4 m)
Mustola (7,2 m)
Soskua (8,3 m)
Venäjän puolella
Pälli (ven. kyrill. Пялли) (11,7 m)
Ilistoje (ven. kyrill. Илистое, ent. Lietjärvi) (10,2 m)
Tsvetotšnoje (ven. kyrill. Цветочное, ent. Rättijärvi) (5,5 m)
Iskrovka (ven. kyrill. Искровка, ent. Särkijärvi) (11,4 m)
Brusnitšnoje (ven. kyrill. Брусничное, ent. Juustila) (10,0 m)