Myllyniemen alueella on jäljellä runsaasti erotteluun liittynyttä rakennuskantaa, esimerkiksi asuinrakennuksia, ruokalarakennuksia, paja, verstaita ja venehuoneita. Rakennuskokonaisuus on tärkeä erityisesti erotteluun liittyvien kulttuurihistoriallisten arvojen näkökulmasta. Osa rakennuksista on muualta siirrettyjä ja jokitörmälle pystytettyjä.
Kemin Myllyniemen sortteerialue on ollut Euroopan suurimpia erottelutyömaita. Kyseessä on Kemijoen uittohistorian merkittävin alue, jonka toiminta alkoi 1900-luvun alussa ja päättyi 1991. Lapissa harjoitettiin uittoa yli sata vuotta. Varsinaisia uittoväyliä olivat pohjoisen suuret joet Torni- on-Muonionjoki, Kemijoki ja Simojoki sekä näihin laskevat sivuvesistöt. Tärkein uittoväylä oli kuitenkin Kemijoen vesistö, missä oli kaikkiaan yli 7000 km uittoväyliä. Pääerottelualueena toimi ensin Valmarinniemi. Vuonna 1915 luovuttiin Valmarin sortteerista ja työ siirtyi Myllyniemen erottelupaikalle kokonaisuudessaan.
Suurimmillaan uitto oli 1950- ja 1960-lukujen taitteessa, jolloin metsäteollisuus tarvitsi runsaasti raaka-ainetta. Erottelu oli alkuun yksinkertaista, mutta kun alettiin uittaa pinotavaraa, työvoiman tarve lisääntyi erottelulla. Kemijokisuun erottelu eli sortteeri oli työmaa, joka oli toiminnassa sulavesikauden ja työvoimaa tarvittiin kausiluontoisesti paljon enemmän kuin mitä oli lähialueelta saatavissa. Sortteri oli usealle naiselle ja miehelle monikymmenvuotinen kausityöpaikka. Pinotavaran erottelusta saivat hyvän kesätyöpaikan Kemin ympäristön naiset ja opiskelijat. Enimmillään Kemijokisuun erottelutyömaalla oli noin 1500 työntekijää vuonna 1951. Tälle työväestölle tarvittiin niin väliaikaiset asuinrakennukset kuin muutkin huoltorakennukset. Viimeisenä uitto- kesänä 1991 Myllyniemessä työskenteli enää 140 henkeä.
Suurimmillaan Kemijoen uiton puumäärät olivat 1960-luvulla, yli 2,5 miljoonaa kuutiota. Uittoyhdistyksen ylläpitämällä Myllyniemen asuntoalueella yöpyi noin 350 sortteerin työntekijää. Kesällä 1991 Kemijoessa uitettiin enää 0,8 miljoonaa kuutiota. Uiton päätyttyä kuljetukset on hoidettu tukkirekoilla ja rautatiekuljetuksilla. Lähde: ympäristöministeriö
Aloituspisteessä on Kemin uittoyhdistyksen muistomerkki, josta saat tarvittavat tiedot varsinaisen kätkön koordinaattien ratkaisemiseen. Pohjoisen koordinaatti P 065X selviää laskutoimituksella A+B+42542=X, jossa A=uittoyhdistyksen perustamisvuosi ja B=muistomerkin julkaisuvuosi. Itäinen koordinaatti I 024Y ratkeaa laskutoimituksella C+B+26221=Y, jossa C=uiton päättymisvuosi ja B=muistomerkin julkaisuvuosi.