This description only finnish, Sorry,
********
Kuljun Myllykosken myllyjen historia ulottuu varmuudella 1700-luvun alkuun, jolloin Mårten Sedergratz, Sotavallan kartanon omistaja, rakensi Lempäälään kaksi sahaa. Sahat olivat ensimmäisiä Suomen sisämaahan rakennettuja sahoja. Sedergratzin Kuljun Myllykoskeen perustama saha sijaitsi Petter Johan Austrellin maalla, minkä johdosta Sedergrantzin ja Austrellin välille syntyikin pitkällinen oikeustoimiin johtanut riita. Isonvihan aikana saha joutui rappiolle, mutta se rakennettiin uudelleen vuonna 1733. Sahalta myytiin lautoja ja lankkuja Lempäälän ulkopuolellekin, mm. Vanajan Lepaan kartanoon. Myöhemmin saha muuttui kotitarvesahaksi. Lempäälän teollisuuden alkuna oli saha- ja myllytoiminta, jota harjoittivat ensinnä eräät pitäjän kartanoista. Näistä liiketoimintaa harjoittaneista myllyistä vanhin oli Kuljun kartanon mylly, jonka rakennutti Knut Viktor Palander vuonna 1859.
Ainakin 1920-luvulla Kuljun sahamylly tuotti myös sähköä Kuljun koulun tarpeisiin. Generaattori myllyyn asennettiin jo 1918, aluksi se tuotti sähköä Kuljun kartanon tarpeisiin.
Kuljun mylly kohtasi loppunsa 1940-luvun alun pula-aikana, jolloin se voiteluöljyn puutteessa ja laakerien kuumenemisen tähden syttyi tuleen ja tuhoutui. Sahatoimintaa jatkoi Myllykaskessa vuonna 1949 perustettu Oy Pyynikki-Kuljun saha, joka rahtisahauksen lisäksi teki kaljalaatikoita Pyynikin juomatehtaan käyttöön. Saha ja juomatehdas kun molemmat olivat samassa omistuksessa. Tuolloin saha kuitenkin toimi vain tulvaveden aikana, jolloin puuta sahattiin varastoon. Vähitellen toiminta hiipui, ja lopulta lopetetun sahan rakennukset purettiin pois. Jäljelle Kuljun Myllykosken mylly- ja sahatoiminnasta ovat jääneet sen viimeisimmästä sahavaiheesta kertovat betoniset rakenteet. Kosken vesivoimaoikeuden haltijasta ei ole tietoa. Oletuksen mukaan voimaoikeudet siirtyivät Sinebrychoff –yhtiölle kun yhtiö osti Pyynikki Oy:n. Tietoa voimaoikeuksista ei löytynyt kun sitä tiedusteltiin Carlsberg Oy:n Suomen tytäryhtiöstä.
**********