Japanin kielessä on käytössä kolmenlaiset kirjoitusmerkit: hiragana- ja katakana-tavumerkit sekä kiinalaisperäiset kanjit. Näiden lisäksi kieltä voidaan kirjoittaa latinalaisilla aakkosilla eli rōmajeilla. Suomalaisten on helppo lukea rōmajeilla kirjoitettua japania koska sanat pääosin lausutaan samalla tavalla kuin kirjoitetaan. Kielen kirjoittamista kannattaakin aluksi harjoitella rōmajeilla, opetella sitten hiraganat ja vasta sen jälkeen lainasanoissa käytettävät katakanat. Kanjeja suositellaan harjoittelemaan pikkuhiljaa kielenopiskelun ohessa.
Kanjit (kiinanmerkit) ovat japanin kielen varsinainen kirjoitusjärjestelmä. Kanjit ovat alunperin Kiinasta Japaniin siirtynyt merkistö mutta japaninkielessä on myös kanjeja joilla ei ole kiinan kielessä omaa hanzi vastinetta. Toisin kuin usein luullaan niin yksi kanji ei välttämättä tarkoita vain yhtä sanaa tai asiaa, ja niillä on myös erilaisia lukutapoja. Useimmiten jos kanji esiintyy yhdessä toisen kanjin kanssa kanjiyhdistelmänä se luetaan kiinalaisperäisesti on yomi, kun taas yksittäisenä sanana sen lukutapa on usein japanilaisperäinen kun yomi. Esimerkkinä voidaan käyttää kanjia 人 joka kun yomi lukutavan mukaan lausutuaan hito ja tarkoittaa ihmistä tai henkilöä. Kun se liitetään esimerkiksi kanjiin 三 (san, kolme), se luetaan on yomi lukutavalla -nin, eli 三人 san-nin, kolme henkilö. Kun se taas liitetään kanjeihin 日本 (Nihon, Japani) se luetaan toisella on yomi lukutavallaan -jin, eli 日本人 Nihon-jin, japanilainen.
Järjestelmä on kuitenkin monimutkainen ja poikkeuksia on lukuisia. Yhtenä esimerkkinä voidaan käyttää sanaa 日曜日, nichiyōbi eli sunnuntai. Sanassa esiintyy kaksi kertaa kanji 日. Ensiksi se lausutaan nichi- ja toisen kerran -bi. Näistä nichi- on on yomi lukutapa ja -bi kun yomi lukutapa vaikka ne kumpikin esiityvät yhdessä sanassa ja "säännön" mukaan pitäisi lukea kiinalaisperäisesti. Yksittäisenä kanjina 日 luetaan hi ja tarkoittaa aurinkoa tai päivää. 日曜日 eli nichiyōbi tarkoittaakin "auringonpäivää" kuten sunnuntai useissa muissakin kielissä. Sanan keskellä oleva kanji 曜 tarkoittaa viikonpäivää ja sillä on vain on yomi lukutapa eli -yō. Sitä ei käytetä yksittäisenä kanjina joten sille ei ole kun yomi lukutapaa.
Itselleen tuntemattoman kanjin tulkitseminen on vaikeaa. Apuna voi tietenkin käyttää kanjisanakirjaa. Ongelma on kuitenkin siinä miten kanjit järjestetään sanakirjaan. Niitä ei voi aakkostaa kuten kirjainkirjoitukseen perustuvia sanoja. Perinteisesti kanjimerkkejä onkin järjestetty sen perusteella kuinka monella vedolle ne on piirretty. Jos osaa laskea vaikka kanjin 春 vedot voi sen löytää sanakirjasta yhdeksällä vedolla kirjoitettavien kanjien luettelosta ja saada selville että se tarkoittaa kevättä, haru. Vetojen oikea piirtämistyyli onkin hyvä opetella ja hiraganoja ja katakanoja harjoitellessa jotta kanjien kanssa ei tulisi ongelmia. Toinen järjestämistapa on radikaalit eli tunnisteet. Jos ei vaikkapa tiedä mitä kanji 曜 tarkoittaa voi sitä etsiä kanjissa esiintyyvän tunnisteen (tässä tapauksessa 日) avulla. Kolmas järjestämistapa on aakkostaa kanjit niiden ääntämistavan mukaan. Jos kuitenkaan ei tiedä miten itselle vieras merkki äännetään niin kanjia pitää etsiä muilla tavoilla. Kuten monissa muissakin kielissä sama sana voi tarkoittaa eri asioita (suomessa vaikkapa vuori).Esimerkiksi hi tarjoittaa kanjilla 日 kirjoitettuna aurinkoa tai päivää mutta kanjilla 火 kirjoitettuna tulta tai liekkiä. Näin ollen jos kanjia etsitään ääntämistavan mukaan aakkostettuna on tärkeä tietää missä tilanteessa kanjia käytetään. Nykyään on olemassa myös erilaisia sähköisiä sanakirjoja joihin voi piirtää kanjin esimerkiksi kosketusnäytön tai hiiren avulla. Älypuhelimiinkin on olemassa tällaisia sovelluksia ja netistä kanji sanakirjoja löytyy etenkin englanniksi. Useimmiten näissä tunnistaminen perustuu siihen missä järjestyksessä kanjin vedot tehdään joten kanjien oikeaa piirtotapaa ei voi korostaa liiaksi.
Kanjien kirjoittaminen onkin oma taiteenlajinsa. Vetoja eli piirtoja voi kanjeissa olla yhdestä useisiin kymmeniin. Kuten hiraganojen ja katakanojen piirtämisessä myös kanjien vedoilla on oma järjestyksensä ja niiden muistamiseen on sääntönsä. Perussääntönä voidaan pitää vetojen piirtämistä ylhäältä alas, vasemmalta oikealle ja vaakasuorat ennen pystysuoria. Jos merkki on jaettu "kahteen osaan" (話) piirretään ensin vasen puoli valmiiksi ja sitten oikea. Pienillä muutoksilla tai piirron uhohduksella kanjin merkitys voi muuttua täysin. Esimerkisi ihminen 人 hito muuttuu helposti kahdeksaksi 八 hachi ja katakanaksi ha ハ. Piirtämällä voimaa tarkoittavan kanjin 力 chikara ensimmäisen vedon hieman ylemmäs saa siitä kanjin 刀 katana, miekka. Tähän vielä yksi piirto ja tuloksena onkin 刃 ha, terä.
Useat japanin kielen sanat kirjoitetaan käyttämällä merkkiyhdistelmiä. Yhdistelmät muodostetaan usein yksittäisten kanjien merkitysten perusteella, kuten vaikkapa 漢字 kanji, jonka merkit tarkoittavat Kiinaa ja kirjainta. Hauskoja ja osuvia esimerkkejä on lukuisia. 花火 hanabi on kirjaimellisesti kukkatuli ja tarkoittaa ilotulitusta, 電話 denwa taas muodostuu sähköä ja puhetta tarkoittavista kanjeista ja tarkoittaa puhelinta. 日本人 Nihon-jin, japanilainen, muodostuu kanjeista 日 hi, aurinko, 本 moto, juuri, lähde (alkuperä) ja 人 hito, ihminen. Kirjaimellisesti japanilainen on siis "auringon juuren ihminen". Myös Japanista käytetty nimi "Nousevan auringon maa" on perua näistä kanjeista.
Japanilaiset (kuten myös kiinalaiset ja korealaiset) kaupunkien, paikkojen ja ihmisten nimet kirjoitetaan kanjeilla ja varsinkin ihmisten nimillä on lähes aina jokin tarkoitus. Nimillä on jo usein lausuttuina jokin merkitys mutta tarkkaan valitut harvinaiset kanjit tekevät nimestä erityisen. Myös kaupunkien ja paikkojen nimillä on usein tarkoitus, esimerkiksi 東京 Tokio tarkoittaa itäistä pääkaupunkia.
Kanjeja on kymmeniä tuhansia joita kaikkia ei tietenkään voi hallita. Japanin peruskouluissa opetetaan 2136 perusmerkkiä joka riittää esimerkiksi sanomalehden lukemiseen. Ulkomaalaisille japaninopiskelijoille laadituissa virallisissa japanin kielikokeissa (JLPT) on kanjit jaettu viiteen tasoon. Alimmalla (N5) tasolla vaaditaan perus kieliopin lisäksi 100 merkin osaamista ja ylimmällä (N1) tasolla edistyneen kieliopin lisäksi noin 2000 kanjin osaamista. Kanjeja voi kuitenkin syntyperäinen japanilainenkin opiskella läpi elämänsä osaamatta silti niitä kaikkia.
Tälläkertaa tehtävänäsi on laskea kuinka monella vedolla kanji kirjoitetaan. Jotta ei menisi liian helpoksi ota myös selvää mitä kanji tarkoittaa. Valitse sitten kanjin vieressä olevista sanoista kyseiseen kanjiin liittyvä asia ja tee tarvittava laskutoimitus. Eli kanjin vedot ja niistä vähennys tai ynnäys. Helppoa? Hyvä! Koordinaatit ovat N63 AB.CDE E023 FG.HIJ.
Jos kiinnostuksesi heräsi niin netistä löytyy useita hiragana, katakana ja kanji harjoitteita. Kokkolassa japania voi opiskella Kokkolan seudun opistolla.
頑張ってください!
