Kauhavan eläkkeellä oleva koulutoimenjohtaja Antti Saarinen kertoi kultakivelle seuraavasti: Sköldin kivi on saanut nimensä siitä, kun Suomen sodan kauhavalainen sotamies Sköld oli hyvän paikallistuntemuksensa perusteella päässyt tiedusteluryhmän oppaaksi. Ryhmä kävi Lapuan suunnalla lähellä Kärppämäen jokkisrataa venäläisen kuormaston kimppuun, pääsi perääntymään Hahtomaan- Sippolan kautta metsiä pitkin ja Hemmingin koskesta yli kasakkain takaa-ajamana ja löysi omat joukot, kun ne olivat tulossa yöllä 13.7.1808 Alahärmästä Kauhavan kautta Lapualle. Nostattaakseen taisteluhenkeä joukkojen pitäessä taukoa sattui paikalla olemaan korkea kivi ja Sköld sai siinä kunniamerkin "För tappehet". Perimätiedon mukaan Sköld punnattiin kiven päälle joukkojen hurratessa ja itse Adlercreutz olisi sen merkin antanut. Tämän kertoi Kauno Vuorinen, joka puolestaan oli kuullut sen isoisältään, kun Kauno oli kymmenvuotias 1916 ja huilasivat kiven kohdalla tupennahkaostomatkalla Alahärmässä. Kaunon isoisä oli syntynyt 1850 tienoilla ja perimätieto on näin kulkenut Mäenpään kylässä sukupolvesta toiseen.