Vuokrakauden jäljet – 60v Porkkalan palautuksesta
Hidden
:
Friday, February 12, 2016
Related Web Page
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi vuokratun Porkkalan vuokra-alue palautui Suomelle 60 vuotta sitten 26.1.1956. Järjestämme sarjan miittejä eri teemoilla pitkin juhlavuotta.
Tervetuloa Kirkkonummen kirjaston Porkkala-saliin pe 12.2. klo 19-20. Seuraa opasteita pääovelta. Paikalle on helppo tulla junalla, bussilla tai omalla autolla.
Porkkalan alue oli vuokrattu Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi vuodesta 1944 lähtien. 11 vuotta myöhemmin, syksyllä 1955, Suomessa kiiri huhu Porkkalan palauttamisesta etuajassa. Vuokra-ajan oli alun perin tarkoitus kestää 50 vuotta eli vuoteen 1994 saakka.
”17.9.1955 Saatiin tieto, että Neuvostoliitto luopuu tukikohdistaan vieraiden valtioiden alueilla. - - Porkkalan liitto aloittaa kiivaan painostuksen taatakseen Porkkalan asukkaiden oikeuden maihinsa. - - 1.6.1956 Eduskunta hyväksyy lain, jonka mukaan Porkkalan asukkaat saavat lunastaa maansa takaisin.” (Selen & Gottberg 2010, 190.)
26.1.1956 Rajapuomit virallisesti nousivat ja ensimmäiset suomalaiset journalistit pääsivät Porkkalan alueelle tekemään raportteja uutisia janoaville kansalaisille. Jo edellisinä päivinä, niin sanotun siirtymävaiheen aikana, olivat sotilasviranomaiset päässeet tutustumaan alueen kuntoon ja esimerkiksi rautatiehenkilökunta oli päässyt perehtymään venäläisten liikenteenohjauslaitteistoihin neuvostosotilaiden valvonnassa.
”4.2.1956 Alueelle pääsee käymään kulkuluvalla” (Selen & Gottberg 2010, 191). Porkkalan evakot rientävät hiihtämällä kotitiloilleen tarkistamaan, missä kunnossa vanhat kotimaisemat olivat. Alueella ei saanut yöpyä tai edes laittaa ruokaa. Vaikka runsas lumipeite kätki alleen suurimman osan todellisuudesta, näkivät porkkalalaiset, että hävitys entisillä kotikonnuilla oli valtava. Kaikki eivät palanneet takaisin kotitiloilleen.
Totuus alueen tilasta alkoi paljastua pikkuhiljaa lumien sulaessa. Monet pellot olivat turmeltuneita ja täynnä tuhottujen kasarmien jäännöksiä, metsissä olleet bunkkerit oli räjäytetty ja jätetty vaaralliseen kuntoon ja rakennuksia oli poltettu, siirrelty tai muuten kohdeltu kaltoin. Venäläisten jäljiltä oli jäänyt kuitenkin myös uusia siltoja ja teitä, kuten esimerkiksi Porkkalan niemen ja Upinniemen yhdistävä Vårnäsin silta ja mukulakivetty panssarivaunutie, Kabanovintie. Uusia koulu- ja sairaalarakennuksia oli rakennettu Kantvikin alueelle. Rakennukset piti kuitenkin purkaa, koska ne eivät vastanneet suomalaisia rakennusmääräyksiä. Båtvikiin oli rakennettu satama ja sinne oli vedetty rautatieyhteys. Nämä oli jätetty käyttökuntoisina odottamaan suomalaisia ja ne olivatkin edesauttamassa alueen taloudellista elpymistä tulevaisuudessa, kun isot yritykset kuten Suomen Sokeri ja Nokia perustivat tehtaitaan alueelle. Porkkalan alueen järvet olivat täynnä isoja kaloja, koska ilmeisesti venäläisten kalastusvälineet ja –taidot olivat olleet puutteelliset. Kalansaaliit olivatkin huimia seuraavina vuosina. Ne pellot, jotka olivat saaneet olla kesannolla 11 vuotta, tuottivat runsaita satoja monina tulevina vuosina.
Kirkkonummen kirkko ja hautausmaa olivat huonossa kunnossa vuokrakauden jäljiltä. Hautakiviä oli kaadettu ja siirrelty pitkin Porkkalan alueita eri käyttötarkoituksia varten. Kirkkoa oli pidetty viihdekeskuksena. Kirkko ja hautausmaa kunnostettiin arvokkaaseen entiseen loistoonsa pikimmiten. Kirkon lähelle oli rakennettu suuri urheilustadion, joka edelleenkin tunnetaan nimellä Venäläinen kenttä.
Porkkalan vuokrakauteen ja palautukseen liittyviä tarinoita on tallennettu lukuisiin kirjoihin, dokumenttielokuviin ja valokuvanäyttelyihin.
Lähde: Selen, L. & Gottberg, B. 2010. Porkkala-Udd. Tammisaaren kirjapaino.
Additional Hints
()
Xvewnfgb yölgll gbeva ynvqnygn xvexba ivrerfgä.
Uryfvatvfgä Whang F, H, L wn ohffv 173 Xnzcvfgn.