Hemppa halusi lähteä katselemaan maisemia. Hän tuumi, ettei jaksa kiertää koko maailmaa. Hän näki kotipesästään läheisen vuoren ja ajatteli, että sieltä koko maailma näkyy (koska Hemppa ei ollut käynyt kovin kaukana kodista). Sopivasti Hempan kodin vierestä kulki polku, jota pitkin hän lähti kapuamaan. Taival oli raskas kulkea, mutta pian koirantaluttaja meni samaa mäkeä ylös Hempan ohi. Hemppa päätti kiivetä koiran selkään! Huh, tämä alkupätkä olisi ollut pienelle hämähäkille todella jyrkkä kavuta! Pian polku haarautui. Koira lähti nuuhkimaan jälkiä vasemmanpuoleisesta polusta. "Pitäisiköhän hypätä pois", ehti Hemppa tuumia. Omistaja kuitenkin nykäisi talutushihnasta niin, että matka jatkui oikeanpuoleista polkua. "Enpä taidakaan hypätä pois!" tuumi Hemppa. Hemppa katseli, että polku kulki kahden kiven välistä, oikealle puolelle jäi isompi kivi, molemmin puolin polkua kasvoi harvakseltaan korkeita mäntyjä.
Koira käveli loivaa ylämäkeä edelleen jälkiä nuuhkien. Pian eteen tuli uusi risteys. "Jatkaakohan koira tästä vielä oikeaan suuntaan", Hemppa tuumi. Koiran selästä Hemppa näki edessään pylvään, josta kulki viiruja taivaalle kahteen suuntaan. Oikeanpuoleisen polun takaa Hemppa näki vuoren huipun! Nyt koira omistajineen jatkoi vasenta puolta ja Hemppa hyppäsi kiireesti pois kyydistä. Näppärästi hän lähti kipittämään oikeaa polkua. Hemppa ei jaksanut kävellä enää pitkään, joten hän lepäsi välillä. Sitten hän kipitti suorinta reittiä kapusi korkeimmalle kohdalle.
Kylläpä maisemat olivat hienot! Näkymää ihaillessa Hemppa meni vahingossa aivan vuoren reunalle ja meinasi tippua alas! Tästä säikähtäneenä hän lähti juoksemaan polkua poispäin reunalta. Samalla Hemppa mietti, mistä löytyisi oikein hyvä paikka tehdä verkkoa. Hemppa kulki noin 40 ihmisaskelta kunnes hän näki polun vasemmalla puolella matkan päässä kaksi isoa kelopuuta. "Tuolla voisi olla kavereita ja hyvin tilaa asustella!", hän ajatteli. Sitten Hemppa kuuli tikan nakutusta kelopuusta. Tikkaa ei näkynyt, joten sen täytyi olla puun sisällä! "Apua!" pääsi Hempalta, ja hän suuntasi saman tein varvikkoon vastapäiseen suuntaan kelosta. Hän ei pysähtynyt ennen kuin oli kulkenut suunnilleen 15 ihmisaskelta. Sieltä hän löysi muiden puiden yhteydestä kuusen, jonka ääreen halusi tehdä verkon. Siellä Hemppa onkin viihtynyt hyvin, vaikka joskus aika käy pitkäksi. Sen vuoksi hän tykkääkin kovasti vieraista. Vierailleen hän antaa mielellään kuvan itsestään muistoksi. Hempalla on vieraskirja, johon hän pyytää vieraita kirjoittamaan nimen.
Joskus Hemppa miettii, miten hän voisi jatkaa seikkailuaan. Jos keksit jatkoa, Hemppa lukisi siitä mielellään nettiloggauksista.
Kätkössä on logivihko, leimasin ja leimasintyyny. Ethän vie leimasinta! Samassa pussukassa on pikkuhämiksiä, muistoksi nopeimmille ja rohkeimmille. Purkissa on tilaa pienelle vaihtotavaralle tai kulkijalle.
Purkin sijainti: 60 55.ABG 026 37.HGE