Vehkalahti in memoriam
Vehkalahti (ruotsiksi Veckelax) on Kymenlaaksossa sijainnut entinen kunta, joka vuoden 2003 alussa yhdistyi Haminan kanssa muodostaen uuden Haminan kaupungin. Uusi kaupunki otti käyttöön Haminan nimen ja Vehkalahden vaakunan. (Tosin 10 vuotta myöhemmin kaupunki otti käyttöönsä ennen kuntaliitosta käytössä olleen venevaakunansa.)
Tiimi Tupus on muuttanut paikkakunnalle vasta kauan kuntaliitoksen jälkeen, mutta on tänä lyhyenä aikana oppinut että vehkalahtelaiset ovat vehkalahtelaisia, eivätkä haminalaisia. (Toki on myönnettävä että ensikosketus nykyiseen asuinpaikkaamme on otettu jo ennen kuin Vehkalahti liittyi Haminaan.)
Mielestämme Vehkalahti ansaitsee muistokätkön ja mikä olisi sen parempi paikka kuin entinen tiehallinnon nollapiste. Itse nollapiste sijaitsi Summan tehtaan tienhaarassa, eli siis keskellä tietä, näin ollen purkki ei luonnollisestikaan ole siinä. Eikä Summan tehdaskaan ole enää niin kuin ennen, siitä voi hakea lisää tietoa netistä.
Historiaa
Pysyvä asutus alueelle muodostui 1100–1200-luvulla. Ensimmäinen asiakirjamaininta Vehkalahdesta on vuodelta 1336 ja koski kaupankäyntiä Tallinnan porvareiden kanssa. Vehkalahdella oli kirkko tiettävästi jo 1396, mutta seurakunta itsenäistyi 1427, ja harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Kirkko tuhoutui pahoin Haminan palossa 1821 ja sen jälkeen tehtyjen muutosten tuloksena.
Suur-Vehkalahden hallintopitäjä käsitti keskiajalla suuren osan itäistä Kymenlaaksoa. Vuonna 1515 siitä erotettiin Valkeala, ja 1642 Kymin kappeliseurakunta itsenäistyi mukanaan Haapasaari. Suursaari ja Tytärsaari siirtyivät Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjälle. Sippola oli Vehkalahden saarnahuonekunta ja kappeliseurakunta 1693–1861. Lavansaari kuului Vehkalahteen vuoteen 1763 saakka.
Vehkalahti kuului ja 1560-luvulta lähtien Kymenkartanon lääniin, joka muutettiin 1634 kihlakunnaksi. Viipurin ja Savonlinnan lääniin se kuului 1721–1742, jonka jälkeen se oli osa Viipurin kuvernementtia, kun pitäjä jäi Turun rauhassa 1742 Venäjän puolelle. Se oli osa Kymen-Lappeen maakomissariaattia (kihlakunta), ja 1784-1797 se kuului Haminan piirikuntaan. Vehkalahti liitettiin autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan muun Vanhan Suomen mukana 1812 ja kuului uudelleen perustettuun Viipurin lääniin. Vuosina 1946–1997 Vehkalahti kuului Kymen lääniin ja sitten vuoteen 2009 saakka Etelä-Suomen lääniin.
Vehkalahden käräjäkuntaan kuuluivat 1600-luvulla myös Sippola, muutamia Kymin kyliä ja ajoittain myös Valkeala. Vuosina 1722–1741 Vehkalahti kuului Kymenkartanon–Lappeen tuomiokuntaan. Vanhan Suomen liittämisen jälkeen vuodesta 1812 lähtien se kuului Kymin tuomiokuntaan.
Kirkonkylä erotettiin 1653 kaupungiksi ja oli aluksi nimeltään Vehkalahden Uusikaupunki (Veckelax Nystad) sekä vuodesta 1723 Hamina (Fredrikshamn). Kunnallishallinto Vehkalahden kunnassa alkoi 1.5.1867. Kansakoulu kunnassa perustettiin 20.9.1869; erilliset poika- ja tyttökoulu aloittivat toimintansa lokakuussa 1871.
Vehkalahti kuului Viipurin läänin läntiseen vaalipiiriin 1907–1944, Kymen läänin läntiseen vaalipiiriin 1945–1947, Kymen läänin vaalipiiriin 1948–1998 ja Kymen vaalipiiriin vuodesta 1999. Vehkalahdesta luovutettiin Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen merialueita Suomenlahdelta ja pieniä saaria, kuten esimerkiksi Someri.
(lähde: http://www.paikallishistoria.fi/wiki/kunnat-ja-seurakunnat/vehkalahti)
Vehkalahti liittyi siis Haminan kanssa yhteen vuoden 2013 alussa. 31.12.2012 kunnassa oli 11970 asukasta.