Kangasala on Suomen kunta, joka sijaitsee Tampereen itäpuolella Pirkanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 30 574 ihmistä (Lähde: väestörekisterikeskus 30.11.2015) ja sen pinta-ala on 870,86 km2, josta 212,82 km2 on vesistöjä (Lähde: Maanmittauslaitos 1.1.2015) Väestötiheys on 46,46 asukasta/km2. Kangasalan naapurikunnat ovat Kuhmoinen, Lempäälä, Orivesi, Padasjoki, Pälkäne, Tampere ja Valkeakoski. Kangasalan kirkolta on matkaa Tampereelle 17 km ja Helsinkiin 163 km.
Kangasala tunnetaan parhaiten Topeliuksen 1853 kirjoittamasta runosta Kesäpäivä Kangasalla jonka Gabriel Linsén sovitti tunnetuksi lauluksi. Laulussa ylistetään Roineen "armaita aaltoja" ja Längelmäveden hohtelua. Järvien lisäksi Kangasalan tunnetuin maantieteellinen piirre on kunnan halkaiseva jono harjuja, joille on rakennettu monia näkötorneja. Tampereella sijaitsevien Pispalanharjun ja Pyynikinharjun kanssa jonossa ovat Kangasalan Kirkkoharju, Kuohunharju, Keisarinharju ja Vehoniemenharju. Haralanharju sijaitsee pohjoisempana Vesijärven länsikyljessä.
Kangasalan kunnan pinta-alasta noin neljännes on vettä ja Kangasalan alueella sijaitsee toistasataa järveä ja lampea. Kangasalan kuuluisat maisemat muodostuvat harjujen kyljissä sijaitsevista järvistä. Kolme Kangasalan suurinta järveä ovat Vesijärvi, Längelmävesi ja Roine. Vesijärvi laskee Längelmäveden eteläosaan. Längelmävedestä vesi virtaa Kaivannon kanavan kautta Roineeseen ja sieltä edelleen Mallasveteen ja Vanajaveteen. Muita merkittäviä järviä ovat Heposelkä, keskustan Kirkkojärvi, Sahalahden alueen Kirkkojärvi, Keljonjärvi, Pakkalanjärvi sekä osittain Kangasalan puolella sijaitsevat Kaukajärvi, Paalijärvi ja Pälkänevesi.
Kangasala on ollut suosittu matkailukohde jo 1800-luvun alusta asti. Kangasalan tärkeimmille harjuille on rakennettu näkötorneja: Haralanharjun, Keisarinharjun, Kirkkoharjun ja Vehoniemenharjun näkötornit. Keisarinharjulla maisemia ovat ihailleet aikanaan jo Kustaa III vuonna 1775 ja keisari Aleksanteri I vuonna 1819. Keisarin vierailun johdosta harju sai nykyisen nimensä. Aikaisemmin Keisarinharju tunnettiin nimellä Syrjänkorkee. Ensimmäinen näkötorni rakennettiin sinne jo vuonna 1881. Vuonna 2004 Keisarinharju valittiin Yle Tampereen ja Pirkanmaan liiton järjestämässä äänestyksessä Pirkanmaan kauneimmaksi paikaksi. Kangasalan lepokoti on toiminut 1900-luvun alussa täysihoitolana, jossa monet kuuluisuudet ovat viettäneet lomaa.
Kangasalla on kaksi automuseota: Mobilia ja Vehoniemen automuseo. Kirkolla on myös pieni 1830-luvulla rakennetussa viljamakasiinissa toimiva kotiseutumuseo.
Vanhimmista asuinpaikkalöydöistä on päätelty, että Kangasalan alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. Varsinkin Huutijärven Sarsasta on löydetty suuri määrä saviastioiden kappaleita, talttoja, kirveitä, luita ja jopa kupariesineiden osia. Pysyvä asutus lienee syntynyt rautakaudella, mihin viittaavat noin 400-luvulta ajanlaskun alun jälkeen peräisin olevat kalmistot Tiihalan kylässä.
Kangasalan nimi esiintyy ensi kerran asiakirjassa vuonna 1403. Vanhasta Kangasalan suurpitäjästä muodostuivat myöhemmät Oriveden, Juupajoen, Eräjärven, Längelmäen, Kuoreveden ja Kuhmalahden kunnat.
Kangasalla on ollut suuria kartanoita. Kuuluisimpia ovat Liuksialan kartano, jossa on asunut kuningatar Kaarina Maununtytär 1500-luvun lopulla ja Wääksyn kartano, jossa on asunut Kaarina Hannuntytär. Muita mainittavia kartanoita ovat Lihasulan kartano, Sorolan kartano ja Tavelan kartano.
Kesäkuussa 1604 tapahtui luonnonmullistus, jossa Sarsanvirta kuivui. Huhtikuussa 1830 Kaivannon kanavan vasta valmistuneen kanavan rakenteet murtuivat. Längelmävettä ja Roinetta erottavan Kaivannon kannas muuttui hetkessä avoimeksi kanavaksi ja näiden järvien pinnat asettuivat samalle tasolle.
Kangasalan kivikirkko on rakennettu 1760-luvulla. Suomalaisuusmies, poliitikko sekä suomalaisen tietosanakirjan isä Agathon Meurman asui Kangasalla. Hänet on myös haudattu Kangasalan kirkon hautausmaalle. Kangasala on ollut perinteinen urkujenrakennuspitäjä. Urkuja on rakennettu 1800-luvun puolesta välistä 1900-luvun loppuun saakka.
Kätkö sijaitsee koordinaateissa N 61 AB.CDE, E 023 FG.HIJ (3.4.2016. Kätkö löytyy nyt helpommin pimeässä taskulampun avulla)
SINÄ LÖYSIT SEN, YES,,,Kätkö sijaitsee koordinaateissa N 61 28.887, E 023 59.859
Tarkasta ratkaisusi
