Salon historiaa 2.
Salo ja Äijälä ovat olleet yhtä tilaa nimeltään Äijälä-Salo.
1900 luvun alussa tilat on erotettu toisistaan halkaisemalla alkuperäinen tila pitkittäin kahtia. Koska syntyneet tilat olivat puustoltaan ja maapohjaltaan eriarvoisa niin puoliskot vielä katkaistiin ja ulkopalat vaidettiin toisilleen. Näin tilojen välille syntyi kartalle risti. Tilojen rajoille pystytettiin riukuaidat lehmien metsälaidunnuksen vuoksi.
No lehmien täytyi tietysti päästä noille ristissä oleville paloille sotkeutumatta keskenään. Tuohon tilojen risteyskohtaan rakennettiin silta (tuneli) jota myöten Äijälän lehmät kulkivat omalle palstalleen. Salon lehmät menivät sillan alta omalle palstalleen. 60-luvulla lehmien metsälaidunnus oli jo muisto vain. Paikalla on jäljellä enää sillan toisessa päässä ollut kivi. Hämärästi muistan sillan toisen pään penkistä muutamia puita.
Kätkö on kokoa pieni ja siellä on loki ja kynä.
Purkille ei kannata lähteä tanssikengillä. Saappaatkin voivat olla hyvä vaihtoehto.
Kätkölle on maanomistajan lupa. Laitathan samalla tavalla kuin olikin.
Metsäautotien aukioloa talvella en uskalla taata sillä sitä avataan tarvittaessa.
Metsäautotien varressa voi pysäköidä liittymiin tai kohtauspaikolle. Kelirikko aikoina kannattaa kattoa mistä ajaa tai jättää auto kelirikkoparkkiin, josta pitempi kävelymatka.