Tsasounan perustaminen ja rakentaminen on erikoinen ja jopa hauska tarina. Vuosina 1945-1946 siirtyivät Salmin kunnan, Varpaselän, Kaunoisselän ja Räimälän asukkat Karttulaan ja suuri osa heistä Syvänniemelle. Karjalaiset osallistuivat alusta alkaen näkyvästi kaikkeen kylässä olevaan toimintaan. Kuitenkin kaivattiin jotain omaakin. Päätettiin rakentaa tanssilava. Innokkaita puuhamiehiä ja -naisia oli tuolloin riittävästi. Yhtenä tehtävänä oli hankkia sahapuita. Talkoiksihan tätä hirsien kerjuutakin kutsuttiin. Pohdittiin tarkoin keneltä paikalliselta voitiin käydä tällaiseen keräykseen apua pyytämässä. Uskovaiselta Eskelisen Iidalta oli kielletty pyytämästä puita. Kerääjänä toiminut Vilho ei tällaisista määräyksistä piitannut, vaan esitti emännälle asian. Tulos oli mitä parhain. Iida oli suurin yksityinen sahapuiden lahjoittaja. Lähtiessä emäntä vielä naureskeli perään, ettei hänkään aio toista kertaa vanhaksipiiaksi jäädä. Mikä parasta, savolaiset tukivat siirto-karjalaisten hanketta. Paikallisia ennakkoluuloja ei sanottavasti ollut.
Tilanne muuttui. Tanssilavatarpeista päätettiin tehdä rukoushuone. Sopivaksi paikaksi katsottiin Mikko Jokelan lahjoittama tontti Karttulatien varrelta. Ajan henki oli kuitenkin sellainen, ettei suhtauduttu suopeasti venäläistuntuisten "ryssänkirkkojen" rakentamiseen. Rukoushuoneen rakentamiseen ei saatu rakennuslupaa. Asiaa ei kuitenkaan jätetty, vaan anottiin rakennuslupa kokoustilojen rakentamiseksi ja sellainen lupa saatiin. Syksyllä 1949 pidettiin "kokoustiloissa" ensimmäinen jumalanpalvelus. Toden näköisesti tämä tsasouna on ensimmäinen ortodoksinen kirkkorakennus sotiemme jälkeen. Tärkeimpinä puuhamiehinä olivat tietenkin virkeät Karttulan karjalaiset, mutta erityisesti tulee muistaa rovasti Mikael Miikkolan perheen panos. Perheestä löytyi pappi, kanttori ja jopa ikonimaalari.
Jos meille soitettaisiin kirkon kelloja, olisivat yhden kellon kajaukset meille ennestään tuttuja. Sellainen kunnia on nimittäin kohdannut Sourun vellikelloa, että se on päässyt tsasounan kellorivistöön. Rukoushuoneen pihassa on muistelupaikka Karjalaan jäänneille vainajille. Toisena muistomerkkinä on puinen matkamiehen risti, joka on pyhitetty Löttökosken taistelussa kaatuneille noin viidelletoista venäläissotilaalle. Tsasounan sisällä on muistotaulu Salmin Varpaselän kylän sankarivainajille.
