Kanta-Hämeen kuntamultit: Hattula Multi-cache

Kanta-Hämeen kuntamultien ilmestymisen aikaan maakunnassa on 11 kuntaa, joista kolme on kaupunkeja. Kunnat ovat: Forssa, Hattula, Hausjärvi, Humppila, Hämeenlinna, Janakkala, Jokioinen, Loppi, Riihimäki, Tammela ja Ypäjä.

Kanta-Hämäläiset kätköilijät tekivät näihin jokaiseen kuntaan kunta-aiheisen multikätkön. Lisäksi löytyy kolme alueellista BONUS-kätköä, jonka naatit saat kasattua käymällä jokaisella alueellisella kunta-kätköllä.

Alueet ovat:
1. Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi
2. Janakkala, Hämeenlinna ja Hattula
3. Tammela, Forssa, Jokioinen, Ypäjä ja Humppila

Jokaiselta alue-BONUS kätköltä löytyy koodi, jolla saat kasattua BONUSten BONUS, kätkön naatit. Tämä BB-kätkö löytyy, jostakin Kanta-Hämeen alueelta.

Siis matkailemaan Kanta-Hämeeseen, ottakaa rauhallisesti, olemmehan Hämeessä.

Jaakko Juteinin jalanjäljissä

Hattulan oma suurmies, kansallismielinen kirjailija, valistusmies ja suomen kielen puolestapuhuja Jaakko Juteini, syntyi talonpoikaisperheeseen Hattulan Rahkoilan kylässä 14. heinäkuuta 1781.

Opiskelujen jälkeen Juteini asettui asumaan Viipuriin, josta hän sai vakituisen maistraatin sihteerin viran. Juteini julkaisi 1810 runoja sisältävän esikoisteoksensa, jonka oikeinkirjoitus koettiin liian radikaaliksi. Juteinin kirjailijan ura kukoisti vuosina 1816–1827, jolloin hän julkaisi kymmeniä kirjoja ja runovihkoja, joista suurimman osan suomeksi. Mukana oli runoja, näytelmiä, proosaa, tieteellisiä kirjoituksia, sananlaskuja ja vitsejä. Juteinin teoksissa vaadittiin suomen kielelle parempaa asemaa sekä myös esitettiin kritiikkiä yhteiskuntaa ja kirkkoa kohtaan.

Vuosi 1827 oli Juteinille raskas: häntä vastaan nostettiin syyte kirjasta Anteckningar af Tankar uti Varianta Ämnen. Syytteen mukaan Juteini esitti kirjassa vääräoppisia ajatuksia. Oikeus totesi hänet syylliseksi uskontunnustuksen ja evankelisen opin vastaisiin väitteisiin, ja teoksen koko painos määrättiin takavarikoitavaksi. Takavarikoidut kirjat poltettiin roviolla vuonna 1829, ja Juteini joutui maksamaan sakkoja. Ylemmissä oikeusasteissa tuomio myöhemmin kumottiin, mutta Juteini ei enää julkaissut kirjoja. Nimimerkeillä tai nimettömänä hän tosin lähetti kirjoituksiaan ja runojaan lehtiin.

Juteini jatkoi työtään Viipurin maistraatin sihteerinä vuoteen 1840, jolloin jäi eläkkeelle. Hän jatkoi kirjallisia harrastuksiaan eläkkeelläkin ja oli vuonna 1845 mukana perustamassa Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraa. Kaksi vuotta myöhemmin Juteini sai sensorin tehtäviä hoitaakseen. Ne olivat hänelle vaikeita, ja herättivät sensuroinneista kärsineissä kirjoittajissa katkeruutta. Juteini luopuikin tehtävästä vuonna 1849.

Juteinia kohtaan tunnettu arvonanto kasvoi hänen vanhuudenvuosinaan suuresti, ja myös hänen tekonsa suomen kielen hyväksi tunnustettiin. Juteini kuoli 73 vuotiaana 20. kesäkuuta 1855. Hän asui Viipurissa kuolemaansa asti. Hänen haudalleen Ristimäen hautausmaalle pystytettiin näyttävä musta hautakivi, johon kaiverrettiin kunnioittavat sanat ”Tässä lepää maallisen viisauden tohtori Jaakko Juteini”.

Juteinin poika julkaisi isänsä suomenkielisen kirjoitukset yhdeksänä kirjana nimellä Jak. Juteinin kirjoja. Juteini lienee ensimmäinen suomenkielinen kirjailija, jolta julkaistiin kootut teokset. Moni tuntee kieliasultaan hiukan modernisoidun version ensimmäisen säkeistön Juteinin sepittämästä runosta Laulu Suomessa:
Arvon mekin ansaitsemme
Suomen maassa suuressa,
vaikk’ei riennä riemuksemme
leipä miesten maatessa;
laiho kasvaa kyntäjälle,
onni työnsä täyttäjälle.

Sitten liikkeelle