Vetelin Kylät - Salmela !
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tällä kätkö sarjalla esitellään Vetelinkunan alueella olevia kyliä, pitempi esittely Salmela kylästä!
Joissakin kylän kätköissä on Bonus numero ottakaa talteen!!
SALMELASSA ASUTTIIN JO RAUTAKAUDELLA
SALMELAN SUVUN SYNTY 1619
ISO-ANTTI SALMELA (1727-1794)
SALMELAN KOLME ISÄNTÄÄ
TUOMAS SALMELA, ELLANTUVAN ISÄNTÄ
JUHO HENRIK I SALMELA, UUDENTUVAN ISÄNTÄ
AAPRAMI SALMELA, ISONTUVAN ISÄNTÄ
VANHAN AJAN PÄÄTTYMINEN
SALMELAN KYLÄ
SALMELAN KYLÄ
SALMELAN TILAT JA ISÄNNÄT
ELLANTUPA
ISOTUPA
UUSI JA VANHA TUPA
LEANDERINTUPA
KASPERIN TUPA
YLITALO
MARTTILAN HISTORIAA
MARTTILA – PÄÄRAKENNUS
MARTTILA – PÄÄRAKENNUKSEN IKKUNAT
MÄKITUPIA JA MUITA RAKENNUKSIA
SALMELAN TEOLLISUUSLAITOKSET
SALMELAN MEIJERI
SALMELAN KIRKKO
SALMELAN HAUTAUSMAA
SALMELA KÄY SOTAAN
SOTAMIEHEN SUKUA
SALMELAN RUOTUSOTAVÄKI 1743-1809
ISON VIHAN JA SUOMEN SODAN AIKA
VAPAUSSOTA – SALMELAN POJAT VALTAAVAT KOKKOLAN
SALMELAN ARMEIJA TOISESSA MAAILMASODASSA
SALMELAN KOTIRINTAMA
ALFRED SALMELAN SOTA (1939-43)
SULO SALMELAN SOTA (1939-44)
MARTTI SALMELAN SOTA 1939-44
SEPPÄ-ERKKIN SOTAVANKEUS
MARTTILAN REMONTTI
KESÄ-2015
2015-KEVÄT – SEINIEN LEVYTYS JA PIHATYÖT
2014 SYKSY – HIRSISEINIEN SOODAPUHALLUS JA KEITTIÖN KATTO
2014 KESÄ – LATTIAN TEKO JA MUUTA
2014-06-30 PÄIVÄ 3-9 YLÄKERRAN IKKUNAT
2014-05-03 PÄIVÄ 1-2 NAVETAN MAALAUS
PÄIVÄ 16-17: 2013-09-21 IKKUNOIDEN ASENTAMINEN PAIKALLEEN
PÄIVÄ 14-15. 2013-09-14 IKKUNALAUTOJEN ASENNUS JA KARMIEN NIKKAROINTIA
PÄIVÄ 12: 2013-09-07 TALKOOT
PÄIVÄ 10-11: 2013-09-05 IKKUNOIDEN KIMPUSSA
PÄIVÄ 9: 2013-09-04 IKKUNANKARMIEN KIMPUSSA
PÄIVÄ 5-6: PUNAMULTAMAALAUSTA
PÄIVÄ 3-4: 2013-08-16 PUNAMULTA MAALAUSTA
PÄIVÄ 1-2: 2013-08-10 ALOITTAMISEN TUSKA
PÄIVÄ 0: 2013-07-27 KUNNON TARKASTUS
ARKISTO
Salmelan kylä
Salmelan kylä sijaitsee Vetelin Räyringissä, Keski-Pohjanmaalla Perhojokilaaksossa. Salmelan kylä luopui itsenäisyydestään vuonna 1917 ja liittyi Suomen Tasavaltaan. Salmelaisten maat rajoittuvat lännessä Räyringin järveen, pohjoisessa Mattilaan ja Haapajärveen, idässä Forsbackaan ja etelässä Finnilän maihin. Perhonjoki virtaa kaartaen kaakosta pohjoiseen Haapajärveen Salmelan maiden lävitse.
Katso myös TV-dokumentti: Keski-Pohjanmaa
Kuva. Räyringinjärven asutuksen kehitystä: vuoden 1608 ja 1700-luvun tilat [Jorma Salmela]
Vuodelta 1757 on säilynyt kartta, joka esittää Räyringin kylässä olleet Stor Anders ja Finnilä nimisten talojen viljelykset, sikäli kuin ne sijaitsivat kartan osoittamalla alueella. Ohessa karttaselityksen suomennos sellaisena kuin se oli kirjattu: “Talo n:o 3 Stor Anders, maakirjanumero 4 ja manttaali 1/4, omistaja Anders Carlson, jolla oli seuraavat pellot ja niityt: Kartalla näkyvät:
Pellot:
A Isokiven pelto, 2 palaa
B Hautapelto, 4’’
C Pirttipelto 2’’
D Pitkä pelto 2’’
E Tupapelto 3’’
Niityt:
F Kytö 1 pala
Je Lahden perä 1’’
X Humalatarha 2 palaa.
Sitäpaitsi talossa oli seuraavat niityt, jotka eivät näy kartalla: Hiden kosken niskan korpi, Hiden kosken niska, Myllyn keto, Kosken alla eteläpuoli, Talvitjen korpi, Perku niitty, Lahden ojan suu, Oden nevan niitty, Sulka nevan niityt, Pasi neva, Nänhen neva, Kasken lahti, Patana oja.”
Kuva. Vanha karttapiirros, jossa on jo siirrytty järven rannasta Salmelaan
Yllä olevassa kartassa Salmelan talo on jo siirrettynä Koirakankaalta (Store) nykyiselle Ellantuvan paikalle. Kartta 1700 – luvulta ja siinä näkyvät myös Salmelan raivatut kotipellot. Tuohon aikaan metsiä ei ollut vielä jaettu talojen / kylien kesken, vaan kaikki metsät ja järvet olivat yhteistä omaisuutta.
Alkuperäiset Storen tilan rakennukset sijaitsivat nykyisen Räyringin terveystalon paikkeilla. Sieltä ne purettiin 1757 ja siirrettiin nykyisen Ellantuvan pihapiiriin.
Salmelan asukkaat vuosina 1910 – 1930
Kuva. Salmelan kylä vuonna 1910 [A]
Salmelan talojen yhteenlaskettu väkiluku on 106 henkeä. Se on kuitenkin vuosittain vaihdellut tuon summan alapuolella aikavälillä 1910 – 30, koska poistumat pienentävät.
Näiden kahdeksaan talon lisäksi oli Salmelassa mainittuna ajanjaksona vielä kolme mäkitupaa.
Leenantupa: Antti ja Leena
Sannantupa: Sanna Finnilä ja lapset Ilmari ja Lydia
Matin ja Kaisan tupa: Matti Eljaanpoika ja Kaisa Salmela.
Leenantuvassa asuivat 1900-luvun alussa Leena ja Antti. Heillä oli pieni mökki Leanderin maalla Myllykankaalla. Antti oli entinen kirvesmies ja Leena entinen piika. Leena kutoi ja kehräsi taloihin, mutta Antti oli kuverepeämän takia melkein työkyvytön. Perunamaa heillä oli, mutta kunta joutui heitä avustamaan muilla ruokatavaroilla.
Sannantupa myöskin Leanderin maalla, mutta lähellä Ylitalon rajaa Myllykankaan laidassa. Sen oli rakentanut vanha Turkin sodan veteraani Jaakko Fiskari ja hänen kuoltuaan oli Sanna Finnilä ostanut sen. Sanna oli jäänyt niin sanotuksi Amerikan leskeksi, kun mies Nikolai Finnilä oli lähtenyt länteen. Sitten Sannalle syntyi pari lasta ja Nikolai lopetti rahan lähettämisen. Sanna joutui myymään maatilansa velkojen takia, ja muuttamaan mainittuun mäkitupaan. Poika Ilmari kuoli 1920-luvulla ja tytär Lydia meni Uuteenkaarlepyyhyn naimisiin. Sanna elätti itseään tilapäistöillä, siivosi koulua, kehräsi, hieroi ja hoiti sairaita.
Kuva. Vetelin ja tarkemmin Räyringin kartta vuodelta 1925
Salmelan asukkaat vuosina 1950-luvulla
Vuonna 1953 kunnan toimesti aloitettiin tienrakennustyöt. Viisteestä Saaren ja Kiiskilän kohdalta jatkettiin tietä Salmelan halki Vimpelin tiehen asti. [JJ] Tuohon aikaan Katajan Fiiluksen tytär Esteriä riiannut Arvo muistelee kylän tie olosuhteita kirjassaan [ÄÄ]:
Jos oli vaikea kulku päästä sinne Katajan vintille hiljaa “kuin varas yöllä”, niin sitä hankalampaa oli päästä varsinkin syksyllä kuivin jaloin koko Salmelan kankaalle. Salmelan Sepän ohitse kulki forsbackalaisten käyttämä tie ja samalla minun käyttämä friijuutie, mutta olipa se koko lailla märkä kulkuväylä. Toinen tie Salmelaan oli kuivempaa, mutta vähän enemmän piti kulkea niinsanotusti silmien alla. “Ei esteitä tiellämme näy, ei näy”, lauloimme koulupoikina.
Additional Hints
(No hints available.)