Tervetuloa Tunkkarin kylälle!
Tunkkarin kylä sijaitsee Vetelin kunnassa, noin neljä kilometriä keskustaajamasta eli Kainusta Kaustisen suuntaan. Tienviitta "Tunkkari" opastaa valtatie 13:lta (Kokkola-Jyväskylä).
Kylää halkoo joki. Joen itäpuolella on mäntymetsää ja kalliomaasto. Joen länsipuolella on peltoaukeita ja pieniä metsäsaarekkeita. Asutus keskittyy joen molemmin puolin, itäpuolella asutus on tiheämpää kuin länsipuolella, mutta ahtaasti ei Tunkkarilla asuta missään.
Kylä on jakautunut vanhaan ja uuteen Tunkkariin. Vanha "Agraari-Tunkkari" käsittää joen länsipuolen asutuksen ja uusi Tunkkari, jota on rakennettu 70-luvulta alkaen sijoittuu joen itäpuolelle.
Palvelut ovat Tunkkarilla lähellä. Terveyskeskus löytyy omasta kylästä ja muut palvelut muutaman minuutin ajomatkan päässä Vetelin kuntakeskuksessa. Ulkoilu- ja lenkkeilymaastot ovat hyvät ja kevyen liikenteen väylät ovat kunnossa.
Etäisyydet
- Vetelin kuntakeskukseen on matkaa n. 3 km
- Kaustisen kuntakeskukseen on matkaa Tunkkarilta n. 7 km
- Lähimpään kaupunkiin ja rautatieasemalle Kokkolaan on matkaa n. 55 km
- Lähin lentokenttä sijaitsee Kruunupyyssä, jonne on matkaa myös n. 55 km
- Jyväskylään matkaa on n. 190 km
- Ouluun on matkaa n. 230 km
- Kajaaniin on matkaa n. 250 km
Kylän erityispiirteitä
Maisemanähtävyyksiä
- Kylän maiseman muodostaa kaunis Vetelinjokilaakso ja kalliomaisemat
- Kaunis Pappilankoski
- Anunginjärvi ja -harju
- Puusaaren kallioalue, jossa hyvät lenkkeily- ja hiihtomaastot
Nähtävyyksiä
- Hautakedon kivikautinen asuinpaikka
Hautakedon kivikautinen asuinpaikka löytyi kun Emäntäkoulun eli nykyisen Kulttuuriopiston (kuva) perustuksia kaivettiin 1936. Kymmenisen vuotta myöhemmin aluetta alettiin tutkia tarkemmin, jonka seurauksena löytyi joen suuntainen kulttuurikerros kampakeraamiselta ajalta n. 4500 vuotta sitten.
- Vetelin emäntäkoulun eli nykyisen Kulttuuriopiston päärakennus
- Lumppion vanha asuinpaikka
Tunkkari-nimi mainitaan ensimmäisen kerran historiankirjoissa 1673 talon nimenä. On arveltu, että kylässä on asunut joku dunkar eli kumisuttaja, vaikkapa rummunlyöjä, josta nimi saattaisi olla peräisin (Pentti Virrankoski).