Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi on kätkötetty pala sotahistoriallista Salpalinjaa, jossa kätköillen pääsee tutustumaan useisiin korsuihin, erilaisiin linnoituskohteisiin ja museoihin. Salpapolku kulkee tyypillisessä kaakkoissuomalaisessa kulttuuri- ja luonnonmaisemassa osittain Salpalinjaa mukaillen. Salpapolun varrella olevat tauko- ja yöpymispaikat ovat jokamiehen oikeuksin ja velvollisuuksin kätköilijöiden käytettävissä. Reitti on merkitty maastoon sinisillä reittiopasteilla, viitoilla ja Salpapolku-logoilla.
Salpapolku-retkeilykartta on saatavissa mm. Virolahden bunkkerimuseolta ja Miehikkälän Salpalinjamuseolta niiden aukioloaikoina.
Lisätietoa:
Salpakeskus: Ohjeita retkeilijöille http://www.salpakeskus.fi/fi/ohjeita-retkeilij%C3%B6ille
Salpapolku musta: Pyyhinlampi – Jermula, polun pituus 4,9 km, 18 kätköä, joista 1 bonusmysteeri, 1 multi. Osa polun sivuun jäävistä korsuista merkitty viitepistein. Kaikki kätköt kiertämällä pituus on noin 6 km. Reitti kulkee kapeita metsäteitä ja polkuja pitkin; kätköt #9 - #12 ovat kapean, osin panssarikiviesteiden lomassa kulkevan polun varrella, jossa pyöräily onnistuu välillä vain taluttaen. OMA KYNÄ MUKAAN!
Korsu 246 sijaitsee risteyksestä koilliseen vievän tien varrella (Viitepiste 246).
Teräsbetoninen konekiväärikupupesäke ja majoituskorsu, joka sijaitsee Säkäjärven ja Topanvuoret-nimisen mäen välissä. Majoituskorsu ja konekivääripesäke ovat erillisissä rakenteissa, jotka on yhdistetty toisiinsa 10 m pitkällä 1,2 - 2,3 m leveällä betonikäytävällä, jonka kummallakin seinällä on oviaukot taisteluhautaan. Majoituskorsun sisäänkäynnissä on panssaritorjuntatykin suojatila. Majoituskorsussa on teräksinen, vuoden 1940 mallinen tähystyskupu. Kolmihuoneinen majoitustila on tarkoitettu todennäköisesti 30 hengelle ja se on varustettu kaivolla. Sisäkatoissa on puuverhoilut. Konekivääri on ollut teräksisessä kuvussa, johon noustaan tikkaita sen alapuolella sijaitsevasta huoneesta.
Lähde: Museovirasto: Salpalinjan inventointiraportti 2009-2012