Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi on kätkötetty pala sotahistoriallista Salpalinjaa, jossa kätköillen pääsee tutustumaan useisiin korsuihin, erilaisiin linnoituskohteisiin ja museoihin. Salpapolku kulkee tyypillisessä kaakkoissuomalaisessa kulttuuri- ja luonnonmaisemassa osittain Salpalinjaa mukaillen. Salpapolun varrella olevat tauko- ja yöpymispaikat ovat jokamiehen oikeuksin ja velvollisuuksin kätköilijöiden käytettävissä. Reitti on merkitty maastoon sinisillä reittiopasteilla, viitoilla ja Salpapolku-logoilla.
Salpapolku-retkeilykartta on saatavissa mm. Virolahden bunkkerimuseolta ja Miehikkälän Salpalinjamuseolta niiden aukioloaikoina.
Lisätietoa:
Salpakeskus: Ohjeita retkeilijöille http://www.salpakeskus.fi/fi/ohjeita-retkeilij%C3%B6ille
Salpapolku musta: Pyyhinlampi – Jermula, polun pituus 4,9 km, 18 kätköä, joista 1 bonusmysteeri, 1 multi. Osa polun sivuun jäävistä korsuista merkitty viitepistein. Kaikki kätköt kiertämällä pituus on noin 6 km. Reitti kulkee kapeita metsäteitä ja polkuja pitkin; kätköt #9 - #12 ovat kapean, osin panssarikiviesteiden lomassa kulkevan polun varrella, jossa pyöräily onnistuu välillä vain taluttaen. OMA KYNÄ MUKAAN!
Kylmälän panssarikivieste
Kylmälän kylän linnoitteiden tarkoituksena oli estää vihollisen eteneminen länteen Pitkäkosken suuntaan, josta vihollisen olisi ollut mahdollista koukata Vanhan Viipurintien (nykyisen Museotien) selustaan. Kylmälän peltoaukealle rakennettiin moninkertainen panssarikivieste ohjaamaan panssarivaunut haluttuihin maaston kohtiin, jossa ne olisi tuhottu panssarintorjunta-aseilla.Panssarikiviestettä rakensi Työryhmä 216 (Tr.216) Miehikkälän Kylmälän kylään vuosina 1940-1941.
Varoitus: Kiviesteessä saattaa olla piikkilankaa.