Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi on kätkötetty pala sotahistoriallista Salpalinjaa, jossa kätköillen pääsee tutustumaan useisiin korsuihin, erilaisiin linnoituskohteisiin ja museoihin. Salpapolku kulkee tyypillisessä kaakkoissuomalaisessa kulttuuri- ja luonnonmaisemassa osittain Salpalinjaa mukaillen. Salpapolun varrella olevat tauko- ja yöpymispaikat ovat jokamiehen oikeuksin ja velvollisuuksin kätköilijöiden käytettävissä. Reitti on merkitty maastoon sinisillä reittiopasteilla, viitoilla ja Salpapolku-logoilla.
Salpapolku-retkeilykartta on saatavissa mm. Virolahden bunkkerimuseolta ja Miehikkälän Salpalinjamuseolta niiden aukioloaikoina.
Lisätietoa myös Outdoors Finland retkeilyporttaalista: http://www.outdoorsfinland.fi/reitti/salpapolku/
Salpakeskus: Ohjeita retkeilijöille http://www.salpakeskus.fi/fi/ohjeita-retkeilij%C3%B6ille
Salpapolku musta: Pyyhinlampi – Jermula, polun pituus 4,9 km, 18 kätköä, joista 1 bonusmysteeri, 1 multi. Osa polun sivuun jäävistä korsuista merkitty viitepistein. Kaikki kätköt kiertämällä pituus on noin 6 km. Reitti kulkee kapeita metsäteitä ja polkuja pitkin; kätköt #9 - #12 ovat kapean, osin panssarikiviesteiden lomassa kulkevan polun varrella, jossa pyöräily onnistuu välillä vain taluttaen. OMA KYNÄ MUKAAN!
Riihimäki bonus
Esittelee korsut 625, 314, 352, 316 ja 308. Korsut sijaitsevat hieman sivussa Salpapolusta, mutta niiden luokse pääsee hyvää polkua pitkin. Kätkön koordinaatit saa kätköltä Salpapolku - musta #13 - Riihimäki, GC6MHMN. Polku ja korsut on merkitty viitepisteinä, joita seuraamalla pääsee tutustumaan korsuihin ja palaamaan takaisin itse salpapolulle tietä ja polkuja pitkin, jolloin reitille tulee pituutta noin kilometri. Pelkkä kätkön haku on noin 400 m.
Varoitus: Käyttäkää polkuja! Alueella juoksuhautoja ja suojaamattomia jyrkänteitä korsujen sisäänkäynneissä! PUTOAMISVAARA! Sisätiloihin vain omalla vastuulla, kunnon lampun kanssa.
Kohde on osa Salpalinjaan kuuluvaa puolustusketjua, jonka rakentaminen aloitettiin 1940 Riihimäki-nimisen mäen ympäristöön. Pallokorsu 625, imubetonimenetelmällä valettu 9 hengen majoituskorsu näkyy polun risteyskohdassa. Se on peitetty kokonaan maalla. Viitepiste 625.
Teräsbetoninen, kaksikerroksinen, 45 mm:n panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu 352 näkyy tielle Riihimäen etelärinteen jyrkänteessä. Korsun sisäänkäynti on yläkerrassa. Siihen laskeutuu jyrkkä, kallioon louhittu hauta, jonka seinustoista on irronnut kiviä jotka ovat vierineet oviaukkoon. Haudan seinämät muodostavat sortumavaaran. Yläkerrassa on majoitustilat 20 hengelle sekä panssaritorjuntatykin asekammio. Tykkikammiosta pääsee sen yläpuolella sijaitsevaan teräksiseen, vuoden 1940 malliseen tähystyskupuun sekä alapuolella sijaitsevaan konekiväärikammioon. Alakertaan laskeudutaan teräksisiä tikasaskelmia tykkikammion lattiassa olevasta aukosta. Aseseinä on naamioitu kivimuurauksella ja tähystyskupu kivillä ja sementillä. Viitepiste 352.
Korsun 352 lähellä polun vieressä on teräsbetoninen tulenjohtokorsu 314. Yhdyshauta laskeutuu jyrkästi alas korsun sisäänkäyntiin. Korsun tähystys on tapahtunut teräksisestä, tulenjohtoperiskoopilla varustetusta kuvusta, joka on vuoden 1940 mallia. Sisätiloissa on eteisen lisäksi kaksi huonetta, keittiötila ja kupukammio. Korsussa on majoitustilat 30 hengelle. Viitepiste 314.
Korsu 316 on teräsbetoninen majoituskorsu, joka sijaitsee Riihimäen kaakkoisosassa. Sisäänkäynnin yhteydessä on panssaritorjuntatykin suojatila, jonka vastakkaisilla seinillä on oviaukot sisätiloihin. Majoitustila on tarkoitettu 30 hengelle. Viitepiste 316.
Korsu 308 on teräsbetoninen panssaritorjuntakiväärin ja konekiväärin korsu, joka sijaitsee Riihimäen itä- osassa, kalliojyrkänteen laidalla. Pitkä yhdyshauta laskeutuu jyrkästi korsun sisäänkäyntiin. Korsu on rakennettu kolmeen tasoon. Sisäänkäynti on ylimmässä kerroksessa, jossa on majoitustila 40 hengelle. Majoitustilan perältä kuljetaan eteishuoneeseen, josta laskeutuu porrasaskelmat panssaritorjuntakiväärin asekammioon. Tämän lattiassa on aukko, josta pääsee alapuolella sijaitsevaan konekiväärin asekammioon. Tikkaat puuttuvat. Korsussa on teräksinen, vuoden 1940 mallinen tähystyskupu, johon noustaan panssaritorjuntakiväärin asekammiosta. Viitepiste 308.
Korsujen välissä on kenttälinnoitettuja taistelu- ja yhdyshautoja ampumapesäkkeineen sekä useita panssarivaunun kiviestelinjoja. Riihimäen kohde kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Panssaritorjuntakiväärin ja konekiväärin yhdistelmäkorsu sekä kaksikerroksinen panssaritorjuntatykin ja konekiväärin korsu ovat Salpalinjalla harvinaisia linnoituslaitetyyppejä
Lähde: Museovirasto: Salpalinjan inventointiraportti 2009-2012