På svenska nedre på sidan. / In English at the bottom of the page.
Tapahtumasta
Olemme sopineet asemarakennuksen pääosaa vuokraavan Tähtelän kyläyhdistyksen kanssa, että heidän edustajansa päästää meidät tutustumaan asemaan ja mahdollisuuksien mukaan esittelee sen historiaa. Jos olet paikalla ennen klo 17:ää, odotathan pysäköintialueella ennen siirtymistä aseman pihaan. Kunnioitathan muutenkin asemaympäristöä ja sen käyttäjiä.
Porkkalan parenteesi
Parenteesiksi kutsutaan aikaa 28.9.1944 – 26.1.1956, jolloin Porkkalan alue oli vuokrattuna Neuvostoliitolle laivastotukikohdaksi. Sen ennenaikaisesta ja yllättävästä palauttamisesta Suomelle on kulunut 60 vuotta. Juhlavuotta vietetään eri tapahtumissa teemalla "Riemukas ja vaikea paluu" Tämän kunniaksi järjestämme pitkin vuotta sarjan miittejä eri teemoilla Porkkalan palautukseen liittyen.
"Suomi kävi jatkosotaa Neuvostoliittoa vastaan 25.6.1941 – 19.9.1944. Syyskuussa 1944 solmittiin aseleposopimus, joka vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksella 1947. Sopimuksessa määrättiin Suomi luovuttamaan Neuvostoliitolle talvisodassa menetetyt ja jatkosodassa takaisin vallatut alueet Karjalassa ja Sallassa ja lisäksi alueita Petsamosta pohjoisessa. Suomen oli myös maksettava huomattavia sotakorvauksia ja vuokrattava Porkkalan alue laivastotukikohdaksi Neuvostoliitolle vuoteen 1994 asti." (Backman, Ihrcke-Åberg 2006, 252.)
"Syyskuussa 1944 Porkkalan alueen 7300 asukkaalle tuli ilmoitus, että alue on tyhjennettävä yhdeksän päivän aikana asukkaista, kotieläimistä ja irtaimistosta. Kaikki omaisuus pakattiin hevoskärryihin ja autoihin mukaanlukien peltojen vilja ja juurikkaat." (Selén & Gottberg 2000, 9.)
"Neuvostoliiton laivastotukikohta Porkkala Udd oli 33 kilometriä pitkä alue, joka ulottui Espoon Kivenlahdesta Inkoon Rådkilaan. Suurin osa alueesta kuului Kirkkonummen, Siuntion ja Degerbyn kuntiin. Maa-alueen pinta-ala oli noin 425 neliökilometriä ja koko vuokra-alue noin 1000 neliökilometriä. Etäisyys laivastotukikohdan itärajalta Kivenlahdesta Helsinkiin oli runsaat 20 kilometriä. Välimatka Suomen rannikolta Eestin edustalla sijaitsevaan Naissaareen on vain 36 kilometriä, mikä selittää Neuvostoliiton kiinnostuksen Porkkalaan." (Selén & Gottberg 2000, 6-11.)
"Asetekninen kehitys ja suurvaltojen välillä vallinnut poliittinen suojasää 1950-luvun keskivaiheilla vähensivät laivastotukikohdan merkitystä. Presidentti Paasikivi matkusti Moskovaan 15.9.1955 keskustelemaan Suomen ja Neuvostoliiton ystävyydestä ja kaksi päivää myöhemmin saapui tieto, että Neuvostoliitto palauttaisi pian Porkkalan alueen. Porkkalan luovutuspöytäkirja allekirjoitettiin 26.1.1956 ja samana päivänä marssivat suomalaiset joukot entiselle vuokra-alueelle." (Backman, Ihrcke-Åberg 2006, 266-271.) Itse kukin voi miettiä, millainen alue ja koko Suomi olisi, jos vuokra-aika olisi jatkunut alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoteen 1994.
Rantarata vuokra-alueella
"Helsingin ja Turun välinen rautatieyhteys katkesi vuokra-ajan alkaessa, koska rantarata kulkee vuokra-alueen läpi. Kaikki läpikulkuliikenne oli kielletty vuoteen 1947 asti, jolloin Neuvostoliitto antoi luvan ns. Porkkalan tunnelille, jonka läpi junat kulkivat peitetyin ikkunoin." (Selén & Gottberg 2000, 6-7.) Tätä ennen Helsinki–Turku-junat piti ajaa hankalasti Hyvinkään kautta Hangon-rataa pitkin Karjaalle, josta normaaliin tapaan Rantarataa Turkuun.
”Junan saapuessa Helsingistä Kauklahteen vaihdettiin veturi, suljettiin vaunujen ikkunaluukut ja lukittiin junan ovet, jonka jälkeen venäläisten omistama veturi veti junan vuokra-alueen läpi Tähtelään. Tätä noin 40 kilometrin osuutta Kauklahden ja Tähtelän välillä on kutsuttu maailman pisimmäksi tunneliksi.” (Backman, Ihrcke-Åberg 2006, 262.) Ikkunoiden peittämisen lisäksi neuvostoliiton sotilaspoliisit asettuivat kaikkiin vaunueteisiin, jonne matkustajille ei tunneliosuudella ollut asiaa.
Hankalien neuvottelujen jälkeen saatu läpikulkulupa ei ollut menestys VR:lle. Veturinvaihdot ja alhainen nopeus vuokra-alueella tekivät Helsinki–Turku-yhteydestä hitaan, bussit olivat nopeampia jo sen aikaisilla teillä, ja matkustajat äänestivät jaloillaan. Lisäksi Neuvostoliitto laskutti kovan summan jokaisesta läpikulkeneesta junasta. Merkittävin matkustajaryhmä saattoikin olla ulkomaiset matkailijat, varsinkin Helsingin olympialaisten aikaan – harvinainen tilaisuus länsimaalaisille päästä ajamaan Neuvostoliiton alueen läpi! (Leskinen, Silvast 2001)
Tähtelän asema
"Tähtelä, Täkter, km 65+019
Asema avattiin 1.9.1903 [eli se on Rantaradan alkuperäisiä asemia] nimellä Täkter. Asemarakennus valmistui lopullisesti saman vuoden aikana. Sitä jatkettiin jo 1910. Asemalle lisättiin suomenkielinen nimi Tähtelä 24.5.1928.
Aseman pohjoispuolella toimi pieni tiilitehdas. Nykyään hevostallina toimivalla paikalla on yhä jäänteitä kapearaiteisesta rilliradasta. Vuoden 1931 Rautatiehakemistossa Tähtelästä on erikoinen luonnehdinta: ’Asema sijaitsee Tähtelässä alavalla, vesiperäisellä maalla, jonka vuoksi siellä on vähän epäterveellistä asua.’
Asema eli suuruutensa aikaa Porkkalan vuokra-alueen aikana, jolloin asemalla vaihdettiin vuokra-alueelle mentäessä suomalainen veturi neuvostoliittolaiseen ja matkustajavaunujen ikkunat peitettiin. Neuvostoliittolaiset veturit vetivät läpimenevät junat Tähtelän ja Kauklahden välillä." (Nummelin 2008, 54)
Junien läpiajoliikenne ilman ikkunaluukkuja sallittiin jo joulukuussa 1955 – alueella ei ollut enää mitään, mitä suomalaiset eivät olisi saaneet nähdä. Tammikuussa 1956 vetureiden vaihtaminenkin päättyi Porkkalan vuokra-alueen palauttamisen myötä.
"Aseman varustusta ja luokitusta vähennettiin vähitellen liikennetarpeiden poistuttua. Asema alennettiin laiturivaihteeksi 1.2.1963. Vakituinen miehitys poistettiin 1.3.1968, kun Tähtelä alennettiin seisakevaihteeksi. Semafoorit poistettiin käytöstä 20.1.1969. Helsingin pään tulovaihde sekä ratapihan kakkosraide purettiin marraskuussa 1971. Paikalle jäi vain yksi länsipäästä liikennöitävä kuormausraide. [--] Viimeinenkin vaihde poistettiin käytöstä 30.9.1987. Liikennepaikka suljettiin henkilöliikenteeltä 1.1.1993, jolloin paikallisjunat alkoivat pysähtyä Kirkkonummen ja Karjaan välillä vain Siuntiossa ja Inkoossa." (Nummelin 2008, 54) Vuonna 2016 Inkookin putosi tästä joukosta pois.
Reilut 5 km idempänä sijaitsi Tyriksen seisake, joka perustettiin lähelle vuokra-alueen rajaa 1945 Karjaalta itään liikennöiden paikallisjunien päätepisteeksi. Veturi siirrettiin kuitenkin junan toiseen päähän edelleen Tähtelässä, ja myöhemmin kun läpiajo sallittiin, veturi vaihdettiin siellä, koska Tyriksessä ei ollut sivuraiteita. (Nummelin 2008, 53)
Muistathan, että radalla liikkuminen on paitsi kiellettyä, myös vaarallista. Junien nopeus voi yltää 200 kilometriin tunnissa. Ylitä rautatie vain luvallisista ylityspaikoista, äläkä oleskele liian lähellä rataa. Jos haluat hakea radan toisella puolella sijaitsevan kätkön, tee se tietä pitkin ennen tapahtumaa tai sen jälkeen!
Lähteet:
Backman, S., Ihrcke-Åberg, I. & Kyrkslätts hembygdsförening 2006. Vanha Kirkkonummi. Suomennos Pakarinen, H & Savolainen I. Tammisaari: Ekenäs Tryckeri.
Leskinen, J., Silvast, P 2001. Suljettu aika – Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944–1956. WSOY. Helsinki.
Nummelin, M. 2008. Rantarata. Kustantaja Laaksonen. Jyväskylä: Gummerus.
Selén, L & Gottberg B. 2000. Ennen, jälkeen ja Parenteesin aikaan. Suomennos Selén J. Tammisaari: Ekenäs Tryckeri.
Kuva/Foto: VR, aikataulu/tidtabell/timetable Helsinki/Helsingfors–Turku/Åbo, 1.9.1953–30.11.1953.
Resumé på svenska
Vi har organiserat geocachingmöter för minnet av 60-årsjubileet av det sovjetiska Porkala arrendéområdets (1944–56) återlämning till finländskt kontroll. Välkommen till Täkter station på söndagen 24.7. kl 17–18 – vi har lovats en liten förvisning av stationsbyggnaden av Täkter byaråd!
Begränsad plats för parkering vid vägen in och på gården.
När finländska tåg fick börja åka genom Porkalaområdet i 1947, byttes lok här. När ett tåg ankom från Åbo till Täkter, byttes finländska loket till sovjetiskt och vagnarnas fönster täcktes. Därför kallades Porkala ”världens längsta järnvägstunnel”
Obs: Det är förbjudet och farligt att korsa järnvägen utanför de markerade korsningarna samt vistas för nära den! Om du vill hämta cachen på andra sidan järnvägen, ta vägen dit!
Summary in English
We have organised geocaching events to commemorate the 60th anniversary of the return of the Soviet Porkkala Naval Base (1944–56) to Finnish control. Welcome to Täkter (Tähtelä) station on Sunday 24th of July from 5 to 6 p.m. – we have been promised a small presentation of the station building by the Täkter village association!
Limited parking on the way in and on the yard.
When Finnish trains were allowed to pass through the base area, the locomotives were changed here. When a train arrived from Turku to Täkter, the Finnish locomotive was changes to a Soviet one and the coach windows were covered. Therefore Porkkala was called “the longest railway tunnel in the world”.
Please note: It is prohibited and dangerous to cross the railway line outside official under-/overpasses and level crossings, as it is to be too close to the tracks! If you want to look for the cache on the other side of the railway, take the road!