Kenttäratsastusta Keravalla Mystery Cache

This cache has been archived.

ansjuj: Loppupisteen kätköpaikkaan kohdistuvat luonnonvoimat vievät kosteampaan aikaan purkin mennessään. Valitettavasti lähiympäristön muut hyvät piilopaikat ovat sen verran lähellä muita kätköjä, että tämä tapaus menee arkistoon. Kiitos kaikille kävijöille!

More
Hidden : 7/5/2016
Difficulty:
2.5 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works
Looking for a different adventure?

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:


Kenttäratsastusta kutsutaan ratsastuksen kuninkuuslajiksi. Kenttäkilpailu koostuu kolmesta eri osakokeesta, jotka ratsastajan on suoritettava samalla hevosella: hevosen kuuliaisuutta ja koulutustasoa mittaava kouluratsastuskoe; rohkeutta, nopeutta ja kestävyyttä mittaava maastoestekoe sekä tarkkuutta mittaava rataesteratsastuskoe.

Kouluratsastuskoe ratsastetaan aina ensin, mutta maasto- ja rataestekokeiden järjestys määräytyy kilpailun tyypin mukaan: ns. pitkässä kilpailussa maastoestekoe ratsastetaan ennen rataesteitä ja ns. lyhyessä kilpailussa päinvastoin. Suomessa käytössä on useimmiten lyhyt kilpailumuoto, pitkää kilpailua sovelletaan kotimaassamme lähinnä mestaruuskilpailuiden yhteydessä. Kenttäratsastuksessa, kuten muissakin ratsastuksen lajeissa, ei ole erikseen miesten ja naisten sarjoja, vaan molemmat sukupuolet voivat kilpailla tasavertaisina toisiaan vastaan. Kenttäratsastus vaatii sekä hevoselta ja ratsastajalta hyvää fyysistä kuntoa, mikä korostuu etenkin vaikeimmissa luokissa. Lisäksi ratsukon on hallittava kaikki kolme osa-aluetta hyvin, mikäli mielii saavuttaa menestystä.  

Kouluratsastuskokeessa kilpailijat suorittavat ennalta määrätyn ohjelman, jossa tuomaristo arvioi suorituksen arvostelukohta kerrallaan pistein 0-10. Kouluratsastuksen tarkoituksena on arvioida hevosen koulutustasoa ja ratsukon keskinäistä yhteistyötä. Ohjelmassa vaaditut tehtävät voivat olla mm. koottujen tai lisättyjen askellajien esittäminen, erilaisten ratsastusradan teiden suorittaminen tai spesifimpien kouluratsastusliikkeiden esittäminen, kuten pohkeenväistöt, sulku- ja avotaivutukset sekä käännökset etu- tai takaosan ympäri.

Maastoestekokeessa ratsukko suorittaa kiinteistä esteistä koostuvan radan. Hypättävät esteet rakennetaan tyypillisesti luonnonmateriaaleista ja ne voivat poiketa ulkonäöltään suurestikin rataesteratsastuksessa käytettävistä perinteisistä puomiesteistä. Tyypillisiä maastoesteratsastuksen tyyppiesteitä ovat mm. maahaudat, risuesteet, veteen tai vedestä hyppääminen, ylös- tai alashypyt penkereelle/-ltä sekä kapenevat ns. nuolenpääesteet. Vaikeimmissa luokissa hypättävien esteiden määrä voi olla jopa 35-40 kpl ja jopa 6-7 km pitkällä radalla on edettävä 550-570 metriä minuutissa, mikäli mielii ehtiä ihanneaikaan. Ratsastajan on seisottava tämä matka jalustimilla ns. kevyessä istunnassa laukkaavan hevosen selässä, joten maastokoe vaatii molemmilta osapuolilta melkoisen hyvää kuntoa.

Rataestekokeessa ratsukko suorittaa esteradan, joka koostuu putoavista puomiesteistä. Pitkissä kilpailuissa, joissa rataesteet ratsastetaan viimeisenä, osakoe mittaa hevosen palautumista vaativan maastoestekokeen jälkeen. Mikäli hevonen on väsynyt tai huonosti palautunut, se pudottaa helpommin puomeja, mistä koituu virhepisteitä ratsukon kokonaistulokseen. Lyhyissä kilpailuissa rataestekoe ratsastetaan ennen maastoestekoetta erityisesti turvallisuussyistä, jotta tuomaristo voi varmistua ratsukon yhteistyökyvyn olevan sillä tasolla, että se selviää maastoestekokeesta turvallisesti. Turvallisuusnäkökulma korostuu erityisesti aloitteleville ratsukoille tarkoitetuissa pienimmissä kenttäratsastusluokissa.

Kerava on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa kenttäratsastuksessa. Ollilanlaakson vehreällä maastoesteradalla on ratkottu useat Suomenmestaruuskilpailut ja Pohjoismaiden mestaruuskisat. Viimeisimmät SM-kisat järjestettiin Keravalla vuonna 2008, jolloin senioreiden SM-kullan vei Maija Yli-Huhtala ratsullaan Twins United. Viimeisimmät PM-kisat järjestettiin puolestaan vuonna 2014, jolloin senioreiden PM-kullan vei nimiinsä Suomen edustaja Tuija Rosenqvist ratsullaan Nabucco, voittaen samalla myös senioreiden PM-joukkuekultaa.

Huomioi EHDOTTOMASTI alueella liikkuessasi seuraavat asiat:

  • rata-alueella järjestetään noin toukokuusta lokakuulle kilpailuja ja valmennuksia. Tarkkaile ympäristöäsi ja noudata ratsastajien/valmentajien ohjeita! Ilta-aikaan on rauhallisempaa.
  • hevonen on saaliseläin ja myös parhaiten koulutetut yksilöt voivat säikähtää. Anna hevoselle mahdollisuus nähdä sinut; hiljaa pusikossa seisovaa ihmistä hevonen pelästyy varmemmin kuin rauhallisesti kävelevää ja mahdollisesti ääneen puhuvaa ihmistä. Vältä äkkinäisiä liikkeitä.
  • SÄHKÖLANGALLA AIDATUILLE HEVOSLAITUMILLE EI SAA MENNÄ! Kätkö ei ole aitauksien sisäpuolella!


Boguspisteeltä löytyy Keravan maastoesteradan vesieste. Itse kätkö on 0,3 l vetoinen pakasterasia, johon mahtuu pieniä matkaajia, ja se löytyy koordinaateista
N 60° AB.CDE
E 025° FG.HIJ


A. Kuka suomalainen kenttäratsastaja voitti vuonna 2013 nuorten ratsastajien EM-kultaa?
1 – Piia Pantsu
2 – Elmo Jankari
3 – Sanna Siltakorpi

B. Monien huippuratsastajien ammatti liittyy hevosiin ja ratsastamiseen, mutta myös poikkeuksia on. Hinrich Romeike voitti Marius-ratsullaan Pekingin kesäolympialaisissa kenttäratsastuksen joukkue- ja yksilökultaa. Mikä on hänen ammattinsa?
2 – poliisi
3 – hammaslääkäri
4 – fysioterapeutti

C. Missä maassa järjestettiin ensimmäiset kenttäratsastuksen maailmanmestaruuskilpailut?
4 – Isossa-Britanniassa
6 – Saksassa
8 – Yhdysvalloissa

D. Kouluratsastuskokeessa ratsukon suoritus arvioidaan numeroin 0-10 kukin arvostelukohta kerrallaan. Saavutettu pistemäärä ilmoitetaan prosentteina kyseisen ohjelman mahdollisesta maksimipistemäärästä ja kouluratsastuskokeen prosenttitulos muunnetaan virhepisteiksi. Millä kaavalla?
7 – Prosenttiosuus vähennetään sadasta ja saatu tulos ilmoittaa ratsukon virhepistemäärän.
5 – Prosenttiosuus vähennetään sadasta ja saatu tulos kerrotaan 1,5:llä.
3 – Prosenttiosuus vähennetään sadasta ja saatu tulos jaetaan 2:llä, jolloin saadaan ratsukon virhepistemäärä.

E. Kenttäratsastuksen kouluratsastuskokeessa sallitaan joitain varusteita, jotka eivät ole hyväksyttyjä tavanomaisissa kouluratsastuskilpailuissa. Mikä seuraavista hevosen varusteista on kielletty tavallisissa kouluratsastuskisoissa, mutta sallittu kenttäratsastuksen koulukokeessa?
1 – jalkasuojat
4 – rintaremmi
7 – silmälaput

F. Kuinka korkea risueste on sallittu vaikean kenttäratsastusluokan maastoestekokeessa?
1 – 120 cm.
2 – 130 cm.
0 – 140 cm. 

G. Saako ratsukko käyttää maastoestekokeessa urheilukameraa, esim. kypärään kiinnitettävää GoPro-kameraa?
6 – Kyllä saa.
7 – Ei saa.
8 – Vain tuomariston erityisluvalla.

H. Jos ratsukko ylittää maastoestekokeen maaliviivan ravissa, mitä siitä seuraa?
9 – Ei mitään, maaliviivan saa ylittää haluamassaan askellajissa.
5 – Ratsukon suoritus hylätään.
1 – Ratsukko saa 25 virhepistettä.

I. Mikä on raipan sallittu maksimipituus esteratsastuskokeessa?
0 – 75 cm.
4 – 100 cm.
8 – 120 cm.

J. Ratsukko saa rataestekokeessa yhden kieltäytymisen, pudottaa kaksi puomia ja lisäksi ylittää enimmäisajan 6,78 sekunnilla. Kuinka monta virhepistettä ratsukko saa rataestekokeen tulokseksi?
8 – 10 vp.
7 – 14 vp.
5 – 19 vp. 

Additional Hints (Decrypt)

[Mysteeri] Fhbzra xnafnyyvfrg fääaaög [Kätkö] Lyöfnynvfva

Decryption Key

A|B|C|D|E|F|G|H|I|J|K|L|M
-------------------------
N|O|P|Q|R|S|T|U|V|W|X|Y|Z

(letter above equals below, and vice versa)


Advertising with Us