Micro-kokoinen kätkö Vanttajajoen pyörätiesillalla. Auton voi jättää Sänkikankaantien ja pyörätien haaraan. Pyörätie on vilkas Jästiväylä, joten huomioithan sen kätkölle mennessäsi. Kätkön avaamiseen ei tarvita voimaa, vaan hiukan älyä ;) Laitathan kätkön huolellisesti kiinni kätköltä poistuessasi! Kätkössä ei ole kynää, joten muistathan ottaa oman kynän mukaan! Kätkö esittelee kenttäradan, joka on aivan maantien vieressä. Halutessasi voit käydä katsomassa sodanaikaisia siltaraunioita lähempää, mutta varoen, sillä alueella on paljon sodanaikaisia jäänteitä joihin voi satuttaa itsensä. Ei ole talvilöydettävä.
Kenttäradan historiaa:
Rata kulki Hyrynsalmen, Suomussalmen, Taivalkosken ja Kuusamon kuntien kautta, ja Hyrynsalmi–Kuusamo-osuuden yhteispituus oli noin 178 kilometriä. Rata rakennettiin saksalaisen Todt-organisaation, Kenttärangaistusleiri III:n saksalaisten rangaistusvankien ja venäläisten sotavankien pakkotyönä, mistä kertovat yhä tänäkin päivänä radan linjauksen varrella näkyvät joukkohaudat. Tämän vuoksi kenttärata sai paikalliselta väestöltä nimityksen Kuolemanrata. Saksalaisista vangeista suurin osa oli tuomittu saksan rikoslainsäädännön mukaan.
Saksalaiset räjäyttivät saman vuoden alussa käyttöön otetun radan asemineen vetäytyessään syksyllä 1944. Radan kalusto luovutettiin Neuvostoliitolle rauhansopimuksen mukaan Suomeen jääneenä saksalaisena omaisuutena. Saksalaisella perusteellisuudella tehdyn miinoituksen takia kiskotuksen purkaminen osoittautui niin hitaaksi, että saataviaan kiirehtineelle Neuvostoliitolle luovutettiin raskaampaa 30 kilon kiskomateriaalia noin 70 kilometrin matkalta sekä suoraan pystymetsästä tätä kiskotusmatkaa varten tehdyt kyllästämättömät ratapölkyt. Kenttäradan 15-kiloiset kiskot jäivät VR:n haltuun, ja ne myytiin suomalaisille teollisuusradoille Juankoskelle ja Riihimäelle. Aivan viimeiset kiskot myytiin liikenteen loputtua Riihimäeltä Konnunsuon vankilan radalle. Kiskotuksen erikoisuus oli kapearaiteisella rautatiellä harvinainen ruuvikiinnitys pölkkyihin.
Jotakin näistä kiskoista on tiettävästi vielä jäljellä: ratojen purkamisen jälkeen parhaista kiskoista tehtiin aitapylväitä teollisuusalueiden aitaamista varten. Purkutyössä mukana olleet paikalliset kuitenkin kätkivät muun muassa raidemateriaalia, mistä vuonna 1948 luettiin käräjillä tuomioita.
Kenttäradan linjaus on yhä suurelta osin nähtävissä. Linjaukseen ja räjäytettyyn rautatiesiltaan voi helpoimmin tutustua Sänkikankaan kylän koululta alkaen. Koulurakennus sijaitsee Kuusamosta noin viisi kilometriä Kajaanin suuntaan. Metalliromua ja vankien hautoja on jäljellä siellä täällä ratavarressa muun muassa Suomussalmen alueella Vääkiön ja Leinon läheisyydessä.
