Nälköönlampi
Nälköönlampi on kuin aarre sateenkaaren päässä; tummavetinen erämaalampi keskellä tiheää asutusta. Kätkö esittelee maastotyypeistä puustoisen suon, joka on ojituksen jälkeen palaamassa luonnontilaan. Lammella voi kokea luonnon kaikilla aisteilla. Keväällä kukkivat suopursut, kesä vahvistaa suon tuoksut ja syyskesästä voit napata suuhusi mustikan ja juolukan ohella hillan! Lampeen on hyvä pulahtaa uimaan ja joskus siellä kuulee kuikan haikean huudon.
Nälköönlampi sijaitsee Lohjan Muijalassa ja on pinta-alaltaan 8,2 ha. Lampi on melko matala, suurin syvyys on vain 3,9 m. Nälköönlammen rannat ovat suurimmaksi osaksi suota, rannan läheisyydessä on myös asutusta ja Lohjan kaupungin uimaranta. Talvisin ja kesäisin Nälköönlammen vesi kerrostuu ja syvimpien vesien happipitoisuus heikkenee. Lampi on ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella lievästi rehevä. Vesi on suhteellisen kirkasta, mutta ruskean sävyistä.
Sateenkaari
Sateenkaari syntyy, kun valo taittuu vesipisaroissa. Uloimpana on punaista, sitten oranssia, keltaista, vihreää, sinistä ja sisimpänä violettia. Sateenkaaren värit ovat aina tässä järjestyksessä, paitsi kaksinkertaisessa sateenkaaressa, jonka ulomman kaaren värien järjestys on päinvastainen.
Sateenkaaren voi siis nähdä silloin, kun sataa ja paistaa yhtä aikaa. Myös kuun valo voi synnyttää sateenkaaren, mutta se on aika harvinainen ilmiö. Sateenkaaresta tutun värillisen valohavainnoin voi myös tehdä itse, esim. vesisuihkun avulla.
Sateenkaareen on liitetty erilaisia uskomuksia. Sumerilaisten mukaan sateenkaari ennustaa tulvaa, Kreikassa se on ollut huonojen uutisten tuoja ja muinaissuomalaiset uskoivat sateenkaaren olevan Ukko-jumalan jousi. Raamatussa sateenkaari on mainittu liiton merkiksi Jumalan ja maan päällä elävien kanssa. Sateenkaaren päästä on etsitty kulta-aarretta ja sieltä on uskottu löytyvän myös ikuisen rauhan, onnen, kauneuden ja terveyden..
Sateenkaarilippu (Pride-lippu) puolestaan on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tunnetuimpia symboleja. Sanfrancisolaisen taitelijan Gilbert Bakerin vuonna 1978 suunnittelemassa lipussa oli aluksi kahdeksan väria, mutta nyt niitä on kuusi symboloimassa seuraavia asioita: punainen elämää, oranssi parantavaa voimaa, keltainen aurinkoa, vihereä luontoa, sininen harmoniaa ja violetti yhteishenkeä.