Mustalammen turvesaaret. Kuva (C) Team HEP.
Alueen geologinen historia
Merestä järveksi
Jääkauden jälkeen Nuuksion aluetta peitti Baltian jääjärvi (kuva1). Jääjärven aikana Mustalammen altaaseen kerrostui savea. Savi on nykyään noin 10 metrin syvyydessä lammen pinnasta. Jääkauden jälkeen maa kohosi ja Nuuksion alue nousi vedestä melko nopeasti (kuva2).
Kuva1: Baltian jääjärvi 13000 vuotta sitten.
(Kuvan lähde: http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-39-11/2011-12-21-12-39-51/itaemeren-historia)
Kuva2: Baltian jääjärvi 11500 vuotta sitten.
(Kuvan lähde: http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-39-11/2011-12-21-12-39-51/itaemeren-historia)
Jääkauden jälkeen Mustalampi oli osa Yoldianmerta ja muodosti sen lahdekkeen. Lahdekkeen pohjalle laskeutui harmaata savea. Mustalampea ympäröiviltä kallioilta huuhtoutui saven päälle hiekkaa. Hiekan vaikutuksesta lahdekkeesta kuroutui itsenäinen järvi silloin vajaa 70,9 metriä merenpinnan yläpuolelle. Järvestä laski puro Nuuksion Haukkalampeen. Mustalammen pohjalle noin 6 metrin syvyyteen muodostui myös vihertävää hienodetritusliejua.
Järvestä suolammeksi
Vähitellen Mustalampi kasvoi umpeen, mataloitui ja pohjalle laskeutunut lieju muuttui järvimudaksi ja karkeadetritusliejuksi. Liejukerrostuman paksuus oli 0,9-2,0 metriä. Lammen rannalle muodostunut turve levittäytyi lampeen liejun päälle ja muodosti suon, jonka keskelle jäi pieni Mustalampi. Turve oli hyvin maatunutta rahkasaraturvetta, joka sisälsi järviruokoa. Saraturvekerroksen paksuus oli 1,3-1,9 metriä.
Myöhemmin kasvillisuus, joka turvetta muodostaa köyhtyi ja suon pinta rahkottui. Suolle kerrostui heikosti maatunutta tupasvillarahkaturvetta. Rahkaturvekerroksen paksuus oli 2,2-3,5 metriä ja koko turvekerroksen paksuus yhteensä 3,5-5,4 metriä.
Suolammesta uudelleen järveksi
Mustalammensuolle laskeutui ympäristöstä pieniä puroja, jotka halkaisivat suota. Suolammen muutos nykyiseen muotoonsa takaisin järveksi tapahtui vuosina 1948-1951, kun lammen pintaa nostettiin patoamalla ja hakkaamalla puusto pois laajenevan järven alta. Lasku-uomaan rakennettu betonipato päätti Mustalammen umpeenkasvun. Patoamisen vaikutuksesta myös veden pinta nousi nykyiseen korkeuteensa 74,2 metriä meren pinnan yläpuolelle. Veden noustessa irtautuivat turvelautat suolammen pohjasta ja rannoilta. Niiden muotoon vaikuttivat suolle laskeneiden purojen uomat ja altaan muoto. Turvesaarien muodostuminen muutti suolammen uudelleen järveksi.
Heikosti maatunut pääosin rahkavaltainen turve (http://www.metla.fi/metinfo/kasvupaikkatyypit/suotyypit/tunnistus.html#rahkaisuus) kelluu nyt pitkänomaisina, 2-3 metrin paksuisina saarina järven pinnalla. Hyvin maatunut saravaltainen turve (http://www.metla.fi/metinfo/kasvupaikkatyypit/suotyypit/tunnistus.html#saraisuus) jäi paikoilleen järven pohjalle. Mustalammen pohjalle kerrostuu edelleen liejua ja mutaa. Lisäksi pohjaan varisee vielä vuosikymmeniä turvesaarien turvetta.
Kuva3: Rahkasammal muodostaa maatuessaan turvetta. (Kuvan lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Rahkasammalet)
Kuva 4: Sara. (Kuvan lähde: http://www.commanster.eu/commanster/Plants/Grasses/SpGrasses/Carex.echinata2.jpg)
Mustalammen turvesaarien tulevaisuus ja säilyminen
Mustalammen turvesaarien koko pysyy melko muuttumattomana. Lahoaminen aiheuttaa turpeen hajoamista, mutta vastaavasti kasvillisuus aiheuttaa turpeen kasvamista.
TEHTÄVÄT
Mene annettuihin koordinaatteihin ja etsi vastaukset kysymyksiin:
- Millä perusteella päättelet, että Mustalammen saaret ovat turvetta? Kerro lyhyesti havainnoistasi alueella.
- Kuinka turvesaaret muodostuvat ja miksi niitä on Nuuksion Mustalammella?
- Minkä kokoisia turvesaaria näet Mustalammessa? Jos olet vieraillut paikanpäällä aiemminkin, ovatko saaret mielestäsi muuttuneet kooltaan?
- Vapaaehtoinen tehtävä: Ota kuva itsestäsi GPS-laitteen kanssa Mustalammella.
Lähetä vastaukset profiililinkin kautta:
Lähetä viesti Team HEP:lle
Älä kirjoita vastauksia löytöloggaukseesi.
Voit logata käyntisi vastausten lähettämisen jälkeen, et tarvitse erillistä loggauslupaa. Jos vastauksissa tai paikanpäällä käynnissä on epäselvyyksiä, otamme yhteyttä.
Reittiohjeet Mustalammen kelluville turvesaarille:
Mustalammen kelluvat turvesaaret on nähtävissä kulkemalla esimerkiksi seuraavia rengasreittejä pitkin (kaikissa lähtöpaikkana Haukkalampi):
- Punarinnankierros (2 km). Helppo reitti. Reittimerkintä luonnossa punainen.
- Haukankierros (4 km). Reittimerkintä luonnossa sininen.
- Korpinkierros (8 km). Reittimerkintä luonnossa keltainen.
LÄHTEET:
Kejonen, A. 2007. Suomen 100 - Geologiset kohteet. Jyväskylä. Gummerus.
Stén, C-G. Geologian päivän esitelmä - Espoon Mustalammen geologinen historia, Geologian tutkimuslaitos: http://www.gtk.fi/_system/print.html?from=/_system/PressReleases/news_0266.html
http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-39-11/2011-12-21-12-39-51/itaemeren-historia
http://weppi.gtk.fi/aineistot/mp-opas/eloperaisetmlajit.htm
http://www.luontoon.fi/nuuksio/reitit