Tämä Earth Cache eli geokohde esittelee Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevan Ukonhautojen alueen, jolla näet Salpausselän kangasmaastossa pitkän yhtenäisen harjun sekä useita jääkauden jälkeensä jättämiä suppia.
Kätköpaikalla ei ole kätkörasiaa eikä lokivihkoa. Käynti osoitetaan suorittamalla kätkökuvauksessa annetut tehtävät lähettämällä vastaukset kätkön omistajalle, jonka jälkeen loggauksen voi suorittaa. Kätkön omistaja ottaa yhteyttä, mikäli vastauksessa on jotain tarkennettavaa.
Ukonhaudat – alueen esittely
Ukonhaudat on Natura 2000 -kohde ja kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, jossa se on suojeltu maa-aineslain nojalla.
Ukonhaudat on Kaakkois-Suomen maisemallisesti ja geologisesti edustavimpia harjualueita, johon liittyy huomattava, paikoin 30 metriä syvä ensimmäisen Salpausselän uomamuodostuma lampineen, harjanteineen ja selänteineen. Ukonhaudat on jääkauden loppuvaiheen aikaan ensimmäisen Salpausselän reunadeltalle uurtunut uomamuodostuma, joka on topografialtaan (pinnanmuodostukseltaan) ja maisemakuvaltaan poikkeuksellisen edustava yhtenäinen pohjois–eteläsuuntainen harjumuodostuma.
Alueella on kolme dystrofista (vesi sisältää humusaineita) ja oligotrofista (niukkaravinteista) lampea, joista suurin on muinaisuomaan muodostunut Kiukkaanlampi ja kaksi muuta ovat pienempiä suppalampia: Raaskalampi ja Kolmaslampi.
Mannerjään peräytymisen maaperään jättämiä merkkejä
1. Reunamuodostumat
Ilmaston lämmettyä mannerjää alkoi sulaa ja jään reuna alkoi hitaasti vetäytyä. Tämä peräytyminen ei ollut tasaista, vaan ilmaston viiletessä tilapäisesti saattoi jään reuna pysähtyä pitkiksikin ajoiksi. Jään reunan eteen kerrostui sulamisvesien kuljettamia maa-aineksia korkeiksi reunamuodostelmiksi. Nämä ovat jäänreunan suunaisia valleja.
Salpausselät ovat tällaisia jääkauden päätösvaiheessa syntyneitä reunamuodostumia. Salpausselkiä on kolme ja ne ovat 1–70 metriä korkeita. Ne ovat syntyneet viime jääkaudella jäätikön sulamisen pysähdyttyä ja ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella. Noin 12 250–12 050 vuotta sitten syntyi ensimmäinen Salpausselkä.
Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.
Ensimmäinen Salpausselkä kulkee Hangosta Lahden, Kouvolan ja Lappeenrannan kautta Värtsilän tienoille. Suurelta osin se muodostaa Järvi-Suomen etelä- ja kaakkoisrajan. Ukonhautojen alue sijoittuu ensimmäiselle Salpausselälle.
Kuva 1: Salpausselät I-III. Lähde: peda.net © Jari Laamanen
2. Jäätikköjokien kasaantumis- ja kulutusmuodot eli harjut ja uomat
Mannerjään sulaessa muodostui suuria sulamisvesitunneleita eli jäätikköjokia jään sisään ja alle. Ne kuljettivat mukanaan maa-ainesta. Joki purkautui jään reunan eteen ja muodosti siihen suiston (deltan). Näistä suistoista syntyivät pitkittäisharjut. Jäätikköjokien virtaus puolestaan kulutti maaperään uomia.
Kapeat ja jyrkkärinteiset harjut ovat syntyneet kapeassa railossa tai tunnelissa, jossa jäätikköseinämät säätelivät maa-aineksen kerrostumista. Leveät ja loivarinteiset harjut puolestaan syntyivät jäätikön reunaosien avoimiin railoihin ja jäätikkölahtiin.
Annetuissa koordinaateissa seisot Ukonhautojen harjulla. Itse asiassa olet tänne päästäksesi kävellyt jo pitkään harjun päällä kulkevaa polkua. Tämä harju on Salpausselän alueelle tyypillisesti hiekkaharju. Harju erottuu muusta maastosta kapeana harjanteena suiston reunavyöhykkeessä ja sen ulkopuolella, muutoin se on lähes kauttaaltaan uomien ja suppien rikkoma. Siitä voidaan päätellä, että mannerjäätikön reunan sulaessa ja kerrostaessa deltaa jään reunasta on irronnut runsaasti jäälohkareita ja sulamisvesitoiminta on ollut aktiivista. Jäätikköjokitunnelista virranneet vedet ovat uurtaneet helposti deltan hienojakoista ainesta. Harjun toisella puolella oleva Kiukkaanlampi on muodostunut muinaisuomaan.
Kuva 2: Harjun synty. Lähde: GTK, piirros Harri Kutvonen 2005
3. Supat
Soraharjuilla on usein suppia. Ne ovat muodostuneet, kun mannerjäätiköstä irronnut jääkimpale hautautui pitkiksi ajoiksi soraan ja hiekkaan ja ilmaston jälleen lämmetessä jäälohkare suli. Sen päällä ollut maa-aines romahti alas ja syntyi enemmän tai vähemmän pyöreämuotoinen kuoppa eli suppa. Joidenkin suppien pohjalla on lampi.
Ukonhautojen alueella on runsaasti erikokoisia suppia. Harjun toisella puolella oleva Raaskalampi on muodostunut supan pohjalle. Ukonhautojen selänteillä kävellessäsi näet useita pienempiäkin suppia.
Kuva 3: Suppien synty. Lähde: GTK, piirros Harri Kutvonen 2005
Retkeily-info
Alueella ja lähimaastossa on runsaasti erilaisia retkeilyreittejä. Ukonhautojen harjulla on Kiukkaanlammen laavu eli Leijonalaavu. Laavulla on nuotiopaikka, puukatos ja kuivakäymälä.
Tehtävät
- Mene annettuihin koordinaatteihin ja pohdi oppimasi ja näkemäsi perusteella, missä suunnassa jääkauden lopulla jään reuna on vetäytynyt Ukonhautojen alueelta ja mihin suuntaan jäätikköjoki on virrannut. Mistä voit päätellä nämä?
- Laavun edessä seisoessasi näet toisella puolella Raaskalammen ja toisella puolella muinaisuomaa. Kuvaile lyhyesti havaitsemiasi korkeuseroja ja pinnanmuotoja näiden välillä. Kerro omin sanoin oppimasi perusteella, mistä havaitsemasi erot johtuvat.
- Käy molemmissa viitepisteissä (V1 ja V2). Millaista maaperä niissä on havaintosi mukaan?
- Vapaaehtoinen tehtävä: Kerro, mikä Ukonhautojen uomamuodostumasta jäi paikan päällä parhaiten mieleesi tai yllätti sinut.
Lähetä vastauksesi kysymyksiin kätkön tekijälle. Sinun ei tarvitse odottaa kirjauslupaa, mutta asiattomat kirjaukset tullaan poistamaan. Mikäli vastauksissasi on korjattavaa, kätkön omistaja ottaa sinuun yhteyttä.
Lähteet:
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/n%C3%A4ytekirjat/ylakoulu/maantieto/vanha-ops/suomi2/3jjj
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Ukonhaudat(5579)
http://weppi.gtk.fi/aineistot/mp-opas/jaatikkojoki_harjut.htm
http://luontokohteet.geo.fi/joutseno_ukonhaudat/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Salpaussel%C3%A4t
https://fi.wikipedia.org/wiki/Reunamuodostuma
https://fi.wikipedia.org/wiki/Harju
http://palvelut.ekarjala.fi/index.php?option=com_nature&task=view_item&id=740