Oulangan kansallispuisto
Oulangan Kansallispuistolla on 2016 juhlavuosi, koska kansallispuisto täyttää 60-vuotta. Oulangan kansallispuisto perustettiin vuonna 1956, ja puistoa laajennettiin 1982 Sallan suoalueilla ja 1989 siihen liitettiin vielä Kitkajen Juuman tienoo. Oulangan kansallispuisto sijaitsee siis Kuusamon ja Sallan kunnissa Koillismaan ylänköalueella. Puisto rajoittuu idässä Venäjään ja rajan takaiseen, vuonna 1992 perustettuun Paanajärven kansallispuistoon. Oulangan luonto tarjoaa kävijälle paljon nähtävää ja koettavaa: harvinaisia lajeja, kuohuvia koskia, jylhiä vaaroja, lehtoja, lettosoita ja kalkkilähteitä.
Oulangan Luonto
Oulangan monimuotoiseen maisemaan kuuluu vanhat mäntymetsät, kiemurtelevat jokilaaksot, jylhät kosket , jyrkkäseinäiset kalliorotkot, laajat suoalueet. Alueen korkeimmat vaarat sijaitsevat 380 metrin korkeudessa ja matalimmillaan Oulanka laskeutuu jokilaaksoissa 151 metrin tasossa. Oulankaa halkoo kaksi isoa, itään virtaavaa jokea, Oulanka- ja Kitkajoki. Oulanka on jyrkkäseinäisine kalliorotkoineen ja jokilaaksoineen yksi Suomen arvokkaista kansallismaisemista ja kansallispuiston sydän. Oulankajoki on 135km pitkä. Oulankajoen vedet kertyvät Sallan suoalueilta, ja varsinainen joki alkaa Aittajärvestä. Oulangan jokilaakso sai nykyisen muotonsa viimeisen jääkauden lopussa noin 11 000 vuotta sitten. Jäät tasoittivat liikkuessaan kallioiden teräviä muotoja ja siirsivät tonneittain hienoa hiekkaa nykyisen Oulankajoen pohjalle.
Eliölajisto on puolestaan rikas uhanalaisine kasvi- ja eläinlajeineen. Esimerkiksi puiston tunnuksena esiintyvä neidonkenkä on uhanalainen laji, mutta kansallispuistossa yleinen. Muita Oulangalla esiintyviä valtakunnallisesti uhanalaisia lajeja ovat mm. pohjanailakki ja tikankontti. Voit nähdä myös Tummaneidonvaipan, joka on purppuranpunainen orkidea.
Kevät- ja syystulvat pitävät niityt avoimina ja antavat tilaa herkille kasveille, kuten lapinvuokolle, arnikille ja tataarikohokille. Kalkkipitoinen kallioperä ja toisaalta korkeiden kallioiden ja matalien jokilaaksojen väliset lämpötilaerot muodostavat hyvät kasvuolosuhteet monille kasveille. Lehdoissa voit havaita esimerkiksi punakonnanmarjan, näsiän, ahomansikan, pussikämmekän, katkeralinnunruohon sekä tummaneidonvaipan, joka on purppuranpunainen orkidea. Oulangan pohjoisosien laajat suot tuovat oman lisänsä puiston kasvillisuuteen. Monimuotoisilla lettosoilla kasvavat esimerkiksi lettorikot ja lettosammalet. Oulangan harvinaisuuksia ovat kalkkilähteet ja -lammet, joiden veteen kulkeutuu kalkkia ympäröivästä maaperästä. Kalkki tekee vedestä emäksistä ja kasvistosta vaateliasta. Kalkkilähteillä kasvaa muun muassa erikoinen turjanhorsma.
Oulangan eläimet
Tyypillisiä lajeja Oulangalla ovat laumoihin kerääntyvät porot, hirvet sekä runsaslukuiset piennisäkkäät. Suurpedoista karhu asustelee Oulangalla. Sen sijaan ahma, ilves ja susi ovat vain satunnaisia vierailijoita. Linnuista Oulangalla virtaavien vesien äärellä viihtyvät koskikarat ja rantasipit. Erämaisilla seuduilla liitelevät puolestaan niin maa- kuin merikotkakin. Oulangan pesimälajistoon kuuluu myös joukko levinneisyydeltään eteläisiä lajeja, kuten mustarastas, peukaloinen ja sirittäjä. Puiston runsaslukuisimpia lintuja ovat pajulintu ja leppälintu sekä järripeippo, jonka ryystävä ääni värittää laajoja mäntymetsiä. Puiston keskiosassa, luontokeskuksen vieressä oleva Kiutakönkään seutu luontopolkuineen on pohjoisen mäntymetsän peruslajiston asuinseutua. Alueen erikoisuutena voi tavata virtavästäräkin, joka on pesinyt useana kesänä Oulankajoen uomassa.
Perhosista Oulangalla liihottelee muun muassa uhanalainen luhtakultasiipi sekä monet harmoyökköslajit.
Oulanka-nimi
Oulanka-nimi on johdettu sanasta Oulu/Oula, joka on hämäläistä alkuperää ja tarkoittaa tulvivaa.
Oulankajoki tulvii voimakkaasti joka kevät ja tulvahuippu ajoittuu yleensä toukokuulle.
Oulanka ja sen sivujoki Kitka ovat Suomen vanhimmat joet.
Nähtävyyksiä:
Oulangan retkeilyreitit:
Lyhyet reitit:
- Kiutakönkään polku (2 km).
- Könkään kuohu (150 m) - esteetön reitti.
Rengasreitit:
- Hiiden hurmos (5 km).
- Rytisuon luontopolku (5 km).
- Könkään keino (8 km).
- Kanjonin kurkkaus (6 km).
- Pieni Karhunkierros (12 km).
Muut reitit:
- Muut reitit:
- Karhunkierros (82 km).
- Keroharjun reitti (17 km).
Lähde: Luontoon.fi
Ota oma kynä mukaan. Bring your own pen or pencil with you.