Tarjoan glögiä piparin kera! Tule toivottamaan geokamulle hyvää joulua! Ota mukaasi kynttilälyhty! Viritän pienen nuotion, josko joku haluaisi makkaran paistaa ennen varsinaista jouluherkkujen nauttimissessioita ;-)
Maastoarvo on laitettu 1,5. Mutta se voi olla T2, jos lunta on paljon. Jos taas lunta ei ole ensinkään, maastoarvo on silloin T1. Aurattuja tai kolattuja polkuja ei vie nuotiopaikalle, kun taas lumettomana aikana on hyvät kulkukäytävät. Valitettavasti marraskuussa en osaa ennustaa jouluaaton säätä.
Hyvää Joulua! God Jul! Buorrit Juovllat! Merry Christmas! Frohe Weihnachten! Joyeux Noël! Feliz Navidad! Buon Natale! Häid Jõule! Feliz Natal Prettig Kerstfeest! Glædelig Jul! Gleðileg Jól! Priecīgus Ziemassvētkus! Linksmų Kalėdų! Wesołych Świąt! Boldog Karácsonyt! Veselé Vánoce! Gojan Kristnaskon! Natale Hilare!
Joulunaika
Joulu on nyt, juhla on nyt
Suomen sanat joulu ja juhla ovat nuorempi ja vanhempi laina samasta muinaisskandinaavisesta kannasta. Pakanallista keskitalven juhlaa on siis vietetty näillä rannoilla jo ennen kuin joulu sai kristinuskon omaksumisen myötä nykyisen merkityksensä. Germaanit viettivät keskitalvenjuhlaa juuri siihen aikaan, kun pohjoisen Euroopan talvi oli pimeimmillään, päivät alkoivat jälleen pidentyä ja valo voittaa pimeyden. Etelässä kreikkalaiset ja roomalaiset omistivat tuon ajankohdan (17.-24.12.) omien jumaliensa, Kronoksen ja Saturnuksen, kylvön ja maanviljelyn suojelijoiden, kunniaksi toimeenpannuille ilojuhlille syöminkeineen ja lahjoineen. Roomalaisten uusi vuosi alkoi aikaisemmin maaliskuun alusta, mutta vuodesta 153 eKr. vuosilaskun alku siirrettiin tammikuun 1. päivään (Kalendae Januariae). Kalendae-juhliin kuulunut hulluttelu levisi keisarikunnan kaikkiin osiin ja on jatkanut elämäänsä kiertuehuveina monien kansojen jouluperinteessä. Suomalaisten syksyinen sadonkorjuun ja vuodenvaihteen juhla kekri säilyi Savossa ja Karjalassa joulun rinnalla vielä pitkään 1800-luvulla
21.12. Tuomas: Talvipäivänseisaus, vuoden lyhin päivä. Joulu alkaa ja miesväki lopettaa työnteon. Auringon pilkahduskin merkitsee poutaista kesää, sumuinen ilma kesähalloja.
24.12. Aatami ja Eeva: Pakkanen tietää pakkasia toukokuussa.
25.12. Joulu: Päivä isännän puolelle eli pitenee jo kukonaskeleella. Tuuli ja sade ennustavat katovuotta, leuto joulu kylmää juhannusta ja pakkasjoulu lämmintä juhannusta. Jouluyön tähtitaivas on hyvän sieni- ja marjavuoden merkki. Tuleva puoliso näkyy keskiyöllä peilissä. Syötävä ja juotava tulevan vuoden onneksi ja jätettävä ruoka yöksi pöytään haltijoita ja vainajia varten. Nopealla paluulla joulukirkosta varmistetaan hyvä vuosi.
26.12. Tapani: Aamuvarhaisella naapurin sauna lämpiämään. Naista ei saa kohdata ensimmäiseksi. Opetetaan hevosia juoksemaan ja ajellaan kylillä hupailemassa.
27.12. Johannes Evankelista: Keskispyhä. Tanssitaan ja leikitään, joulumuorit kulkevat.
28.12. Viattomain lasten päivä: Vain pienet työt kuten kutominen sallittuja. Jos metsän puut ovat puhdistuneet lumesta, tulee hyvä vuosi.
29.12. Viides joulupäivä: Nuoret miehet kuljettavat talosta taloon riukua, johon on ripustettu äänekkäästi kolisevia esineitä ja juomankeruuastioita.
31.12. Sylvester: Kun ajaa partansa ja voitelee kenkänsä, näitä töitä ei tarvitse enää tehdä koko vuonna. Tietää rikastumista, kun kuuntelee naapurin oven takana ja kuulee puhuttavan rahasta.
1.1. Uudenvuodenpäivä: Yritettävä ehtiä ensimmäisenä kirjoittamaan uusi vuosiluku. Tinavaloksen varjoista katsotaan tulevia tapahtumia. Herätään mahdollisimman varhain, jotta oltaisiin pirteitä koko vuosi. Tammikuun ja juhannuksen sää nähtävissä. Usva merkitsee hallaa heinäkuussa ja pilvinen päivä hyvää tattivuotta. Jos riitelee, on riidan aihetta koko vuodeksi.
6.1. Loppiainen: Puolet talven lumesta satanut. Loppiaisena (vieristänä) vetehinen kertoo koko elämän avannolla kuuntelijalle. Selkäviikot eli härkäviikot alkavat.
13.1. (aik. 7.1.) Nuutti, Knut: Syödään viimeiset jouluruuat ja kierrellään oluttynnyreitä tyhjentämässä. Joulu päättyy.
http://neba.finlit.fi/tietopalvelu/juhlat/joulu/index.htm
Tervetuloa!