Suomi 100 vuotta 1981 - Laulujoutsen
1981 - Laulujoutsenesta Suomen kansallislintu
Suomen Lintujensuojeluneuvosto valitsi laulujoutsenen Suomen kansallislinnuksi vuonna 1981.
Kuva: peda.net
Laulujoutsen (Cygnus cygnus) on Suomen kansallislintu. Sen kannanmuutokset ja vaiheet Suomessa kertovat paljon suomalaisten asenteiden muuttumisesta eläimiin ja luontoon. Kansallislintumme on muutamassa vuosikymmenessä palannut Lapin erämaista koko maan pesimälinnuksi. Laulujoutsen on suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina – vielä 1950-luvulla laji oli häviämässä Suomesta, mutta nykyään se on koko maan pesimälintu, jonka pesimäkannaksi BirdLife Suomi arvioi noin 10 000 paria. Joutsenet pariutuvat jo nuorena ja solmivat yleensä elinikäisen liiton. Joutsenen pesä on korkea keko suolammen rannalla, rehevällä järvellä tai suojaisen lahden pohjukassa.
Laulujoutsen on isona valkoisena lintuna ollut aina ihmisten kiinnostuksen kohteena ja laji esiintyykin myös kansanperinteessä ja taideteoksissa. Esimerkiksi Kalevalaisessa runoudessa puhutaan Tuonen joutsenesta ja Akseli Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti-maalauksen taustalla lipuu laulujoutsen. Eino Leinon Lapin kesässä joutsenet ovat toivon ja uusien vaikutteiden symbolina:
»Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän, te suuret aatteet, teitä tervehdän!
Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä, jos muutattekin maihin etelän!
Oi, oppi ottakaatte joutsenista! Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.
On meidän rannoillamme rauhallista ja turvaisa on rinne tunturin.»
Lähde: Wikipedia ja BirdLife Suomi
Kätkössä on lokivihkon ja kätkötiedotteen lisäksi kynä x2. Tilaa on myös pienille kulkijoille ja vaihtotavaroille.
Purkin camo on kantokätkön käsialaa.
1981
Valtio
1.1. – Uudenvuoden puheessaan presidentti Kekkonen ilmaisee huolestumisensa suurvaltojen välisen kilpavarustelun kiihtymisestä ja ydinaseiden aiheuttamasta uhasta koko ihmiskunnalle.
1.3. – Urho Kekkonen Suomen tasavallan presidenttinä 25 vuotta.
15.6. – Alkoholijuomien välittämisestä alle 18-vuotiaille nuorille tulee lainmuutoksen nojalla rangaistava teko.
11.9. – Presidentti Kekkonen jää sairaslomalle.
26.10. – Presidentti Kekkonen ilmoittaa olevansa pysyvästi estynyt presidentin tehtävien hoitamisesta. Hän on toiminut virassa 1.3.1956 lähtien.
6.12. – Presidentti Kekkosen sairastumisen vuoksi itsenäisyyspäivän vastaanottoa ei järjestetä.
Suomessa valmistauduttiin vuoden 1982 presidentinvaaleihin.
Yhteiskunta
29.3 – Suomessa otetaan yhtenä viimeisistä Euroopan maista käyttöön kesäaika.
1.9. – MTV aloittaa Kymmenen uutiset.
Virallisesta tautiluokituksesta poistetaan kohta, joka määrittelee homoseksuaalisuuden sairaudeksi.
Tiede, taide ja urheilu
1.6. – Kirjailija Mauri Kunnas saa kirjallisuuden valtionpalkinnon lastenkirjastaan Koiramäen talossa.
26.6. – Teatterikorkeakoulu saa ensimmäisen professorinsa, kun presidentti Kekkonen nimittää Jouko Turkan näyttelijäntyön professoriksi.
1.8. – Kike Elomaa voittaa naisten kehonrakennuksen maailmanmestaruuskisat Kaliforniassa Yhdysvalloissa.
2.10. – Pirjo Häggman valitaan ensimmäisenä naisena Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi.
Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon saa Mauri Kunnas.
Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin
- Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin on Valtionneuvoston hyväksymä virallinen juhlavuoden tapahtuma
- Suomen itsenäisyyden jokaiselle vuodelle julkaistaan oma kätkö vuoden 2017 aikana
- Kätköjen perusajatuksena on esitellä kyseisen vuoden historiallisesti merkittäviä tai tärkeitä tapahtumia
- Kätköt ovat suurimmaksi osaksi helposti saavutettavissa. Vaikeus ja maastoarvot ovat maksimissaan 2,5/2,5
Lisätietoja Suomi 100 vuotta – Geokätköilijöiden silmin verkkosivulla